Suomalaisten kehittämä diabetestesti on osoittautunut helpoksi ja edulliseksi tavaksi selvittää tyypin 2 diabeteksen sairastumisriski.
Kymmenessä vuodessa jo 2,4 miljoonaa suomalaista on saanut mahdollisuuden arvioida sairastumisvaaraansa kyselylomakkeen avulla tai nettitestillä.
Testi paljastaa usein myös piilossa olevan diabeteksen. Maassamme on ainakin 200 000 tietämättään tyypin 2 diabetesta sairastavaa henkilöä.
Laajaan väestötutkimusaineistoon perustuvassa testissä kartoitetaan tekijöitä, jotka tutkitusti ennakoivat parhaiten tyypin 2 diabetekseen sairastumisen riskiä seuraavien kymmenen vuoden aikana. Jokainen voi tehdä itse diabetestestin osoitteessa www.diabetes.fi/tyyppi2. Suomessa testiä käytetään erittäin laajasti terveyskeskuksissa ja työterveyshuollossa. Lisäksi suomalainen riskitesti on käännetty kymmenille eri kielille, muun muassa arabiaksi.
Diabetestesti koostuu kahdeksasta rasti ruutuun -kysymyksestä, jotka liittyvät ikään, painoindeksiin, vyötärönympärykseen, liikuntaan, ruokavalioon, verenpainelääkitykseen, verensokeriin ja perimään. Lopuksi testi laatii riskipisteiden mukaiset toimintaohjeet.
Eniten riskipisteitä testissä saa aiemmin koholla olleesta verensokerista. Varsinkin raskausdiabetes kertoo perinnöllisestä sairastumisalttiudesta, joten siihen sairastuneen tulisi olla erittäin tarkka elintapojensa suhteen.
Toinen diabetesriskin kannalta tärkeä mittari on vyötärönmitta, joka kertoo vatsaontelon sisällä olevasta rasvasta. Varsinkin miehillä rasva kertyy usein juuri vatsan ympärille, ja miehet sairastuvatkin naisia useammin tyypin 2 diabetekseen. Vyötärönmitta toimii painoindeksiä parempana mittarina, sillä painoindeksi ei aina kerro koko totuutta - esimerkiksi lihaksikkaalla henkilöllä indeksi voi olla tavallista korkeampi. Lihakset kuitenkin edistävät sokerinaineenvaihduntaa ja ovat diabetesriskin kannalta hyvä asia.
Tyypin 2 diabetes luokitellaan kansansairaudeksi. Tuoreimpien tietojen mukaan jopa 700 000 suomalaisella on diabetes tai sen ensiaste.
Lähde: Suomen Diabetesliitto ry
|
