Tupakointi on muuttumassa henkilökohtaisemmaksi ja yksityisemmäksi asiaksi ja siihen liittyvän sosiaalisen kanssakäymisen merkitys on pienenemässä.
Tupakkalain kehitys on lisännyt ihmisten tietoisuutta savuttomuuden myönteisyydestä ja suurin muutos on tapahtunut päivittäin tupakoivien joukossa.
Tiedot ilmenevät VTT Martti Puohiniemen Suomen ASH ry:lle tekemästä trendianalyysistä miten suhtautuminen tupakointiin on muuttunut vuosina 2002-2010.
Tupakoinnista on tullut suuren yleisön keskuudessa ei-toivottu ilmiö ja sen suhteen lähestytään Savuton Suomi -tavoitetta. Sekä lähipiirin ja erilaisten yhteiskunnallisten auktoriteettien antama esimerkki koetaan tehokkaimmaksi tavaksi vaikuttaa nuorten tupakointiin tai aloitusaikeisiin. Tupakkamainonnan päättymisellä on ollut ilmeisen tärkeä vaikutus siihen, että tupakoinnin yhteys perusarvoihin on muuttunut.
Suomalaisten suhtautumisessa tupakointiin tapahtui radikaali muutos tutkimusjakson aikana. Yleisten tupakointikieltojen kannatus on noussut selvästi ja erityisesti ravintolatupakointia koskevien lakimuutosten jälkeen tyytyväisyys lainsäädäntöön on lisääntynyt ajan myötä.
Vahvin syy suhtautua savuttomuuteen kielteisesti oli yksilön oikeuksiin puuttuminen. Muut syyt puoltaa tupakointia (mm. ravintolan tunnelma katoaa, työntekijöiden oma tupakointi, nuuskan käytön lisääntyminen) ovat menettämässä kannatustaan, ja lienevät siksi enemmänkin tekosyitä. Savuttomuuden konkreettiset seuraukset puolestaan koetaan voimakkaan myönteisinä.
Lainsäädäntö on selvästi lisännyt ihmisten tietoisuutta savuttomuuden hyvistä puolista. Ravintolatupakoinnin kielto on muuttanut ravintola-asiakkaiden suhtautumista savuttomuuteen myönteisemmäksi riippumatta siitä, tupakoiko itse ja kuinka säännöllisesti tupakoi. Positiivinen suhtautuminen on voimistunut myös ravintolatyöntekijöiden keskuudessa, kun laki on ollut pidempään voimassa.
Lakimuutokset ovat myös näkyneet mediassa runsaana uutisointina ja keskusteluina. Ennen lain voimaantuloa keskustelu on saattanut olla erittäinkin kriittistä. Lakimuutosten jälkeen keskustelu on muuttunut myönteiseksi ja kielteisyys on jäänyt enemmänkin yksittäisiksi kommenteiksi keskustelupalstoilla.
Lainsäädäntöä ja tunnetason vaikuttamista
Vuoden 1976 tupakkalain jälkeen Suomen savuttomuus on edennyt askel askeleelta. Määrätietoinen tupakkapolitiikka on mahdollistanut kehityksen. Ajatus savuttomasta Suomesta ei olisi ollut mahdollinen 20 vuotta sitten. Nyt visio savuttomasta Suomesta saattaa hyvinkin toteutua, sillä suomalaiset arvostavat savutonta elinympäristöä yhä enemmän.
Suomalaiset tuntuvat tietävän tupakan terveysvaikutuksista. Pelkkä asiatieto ei kuitenkaan riitä, koska kyse on tunteista. Tupakoinnin yksityistymisen vuoksi on tupakoinnin vaaroja koskevan tiedottamisen mentävä tunnetasolle ja yksilön epämukavuusalueelle. On kerrottava, mitä vaikutuksia tupakoinnilla on juuri sinun elimistöösi, ja mitä vastaavasti saavutat, jos et aloita tupakointia tai lopetat sen heti. Liian usein omaan terveyteen vaikuttaminen koetaan negatiivisesti, nautinnoista kieltäytymisenä ja itsekuria vaativaksi toiminnaksi. Nyt tarvitaan uusia ajatuksia siitä, miten tupakoinnin lopettaminen saataisiin käännettyä yksilön saavutukseksi: näiltä vaivoilta säästyin ja nämä ilot saavutin. Suurin osa tupakoitsijoista haluaa lopettaa tupakoinnin ja tässä heitä pitää tukea tehokkaalla viestinnällä.
Lähde: Suomen ASH ry
|
