Kansallinen asiantuntijaryhmä on uudistanut lasten kasvua kuvaavat kasvukäyrät ja kasvuseulat, ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittaa niiden käyttöönottoa neuvoloissa ja terveydenhuollossa.
Keskipituuden kasvun ja murrosiän aikaistumisen vuoksi suomalaislasten kasvutahti on viime vuosikymmeninä muuttunut selvästi.
Uudessa kasvun vertailuaineistossa lapset ovat aiempaa pidempiä käytännössä läpi kasvukauden. Pituuserot ovat suurimmillaan murrosiän nopean kasvun aikana, esimerkiksi 11-vuotiaat tytöt ovat 2,8 cm ja 13-vuotiaat pojat 5,6 cm aiempia keskiarvoja pidempiä. Lisäksi murrosiän kasvupyrähdys ajoittuu varhaisemmaksi ja pituuskohtainen paino on matalissa pituuksissa aiempaa pienempi.
Lasten kasvunseurannan tavoitteena on kasvuun vaikuttavien sairauksien ja häiriöiden varhainen toteaminen sekä väestötason terveystiedon kerääminen. Koska ylipaino lisää monien sairauksien riskejä, lasten painonseurannan tavoitteena on ravitsemuksen riittävyyden ja sairauksien diagnosoinnin lisäksi ehkäistä ylipainoon liittyviä terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia. Lasten pituuskasvussa tapahtuneiden muutosten vuoksi vanhat kasvukäyrät ja -seulat eivät enää poimineet jatkotutkimuksiin ja ohjaukseen oikeita lapsia.
Nyt käytöstä poistuvat kasvukäyrät perustuvat vuosina 1954–1972 syntyneiden lasten kasvutietoihin.
Uusien kasvukäyrien vertailuaineisto koostuu lähes 80 000:n vuosina 1983–2009 syntyneen terveen espoolaisen lapsen kasvunseurantatiedoista. Myös syntymäkoolle on luotu uusi standardi, joka perustuu yli 750 000 vastasyntyneen syntymämittoihin. Painonkehityksen seuranta perustuu uusissa kasvustandardeissa kahden vuoden iästä lähtien ensisijaisesti painoindeksiin.
Käytännössä uudistetut kasvukäyrät saadaan käyttöön vaiheittain vuoden 2011 lopulta lähtien ja niiden ylläpidosta vastaa THL. Kasvustandardien uudistus pohjautuu Itä-Suomen yliopistossa THL:n tuella toteutettuun Kansallinen kasvutietokanta -hankkeeseen.
Lähde: THL
|
