Tulehduksellisten suolistosairauksien esiintyvyys lisääntyy Suomessa voimakkaasti ja sairauksia voidaankin jo luonnehtia lähes kansantaudiksi: potilasmäärät ovat nelinkertaistuneet viimeisen 20 vuoden aikana.
Suomessa uusia tautidiagnooseja tehdään yli 2000 vuodessa.
Hankala ja monioireinen sairaus iskee tavallisimmin lapsiin ja nuoriin aikuisiin. Kun sairastuminen tapahtuu nuorella iällä, ulottuvat vaikutukset pitkälle: vaarassa ovat niin koulumenestys, sosiaaliset suhteet kuin työuratkin.
Tulehduksellisten suolistosairauksien syitä ei tiedetä, mutta esiintyvyys on sitä suurempaa mitä pohjoisempana eletään. Genetiikka yksin ei selitä sairauden syntyä - länsimaisten elintapojen vaikutus lasten ja nuorten sairastumisalttiuteen sen sijaan puhututtaa.
Tulehduksellisia suolistosairauksia (engl. Inflammatory Bowel Disease = IBD) ovat haavainen paksusuolitulehdus (colitis ulcerosa) ja Crohnin tauti. Sairauksia luonnehditaan nuorten aikuisten taudeiksi, koska tyypillinen sairastumisikä on 12-35 vuotta, mutta alle kouluikäisetkin lapset voivat sairastua. Oireina näissä sairauksissa ovat mm. ripuli, joka voi olla veristä, ulosteen pidätysvaikeudet, vatsakivut, väsymys, laihtuminen ja ajoittainen kuumeilu. Lapsilla kasvu voi hidastua. Oireet voivat olla jatkuvia tai esiintyä toistuvasti muutamien viikkojen, kuukausien tai jopa vuosien välein ja hävitä välillä. Tulehduksen laajuudesta riippuen oireena voi olla pelkkä kipu tai veriripuli.
IBD on yleistynyt voimakkaasti länsimaissa viimeisten 20 vuoden aikana ja Suomessa sairastuneita on jo lähes 40 000 ja uusien tautitapausten määrä lisääntyy erittäin nopeasti, 6-8 %:n vuosivauhtia. IBD:tä esiintyy kaikkialla maailmassa, muualla Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa IBD:tä on suurin piirtein saman verran kuin Suomessa
IBD:n syytä ei tiedetä - ylihygieenisyys puhututtaa
Tulehduksellisten suolistosairauksien perimmäinen syy on toistaiseksi pysynyt tuntemattomana. Taipumus sairastua IBD:hen on osittain perinnöllistä, mutta se ei yksin selitä taudin puhkeamista ja nopeaa lisääntymistä. IBD:lle altistavia geenejä on löydetty, mutta useimmilla potilailla ei tällaista ole.
Syyksi nopeaan yleistymiseen on esitetty länsimaissa asuvien ihmisten elinolosuhteita ja elintapoja sekä ympäristöperäisten luonnollisten mikrobikontaktien vähäisyyttä varhaislapsuudessa. Tämän ns. hygieniahypoteesin mukaan immuunivasteemme ei kehity normaalisti ilman lapsuudessa saatua riittävää altistumista vieraille eliöille Tästä seuraava immuunipuolustuksen epäjohdonmukainen toiminta saattaa olla syynä sairastumiselle.
On mahdollista, että myös erilaiset muut tekijät, kuten lääkkeet (tulehduskipulääkkeet, antibiootit), tai nautintoaineet (tupakka) vaikuttavat taudin puhkeamiseen. Myös ruokavaliotekijöiden ja psyykkisten seikkojen, kuten stressin, on epäilty voivan laukaista IBD. Sopimaton ruoka tai psyykkinen stressi pahentavat usein suolistotulehduksen oireita.
Kiusallinen suolistosairaus haittaa ja hävettää
Tulehduksellisiin suolistosairauksiin sairastutaan nuorella iällä ja nuorten sairaus on usein vaikeampi kuin aikuisten tauti. Parantavaa hoitoa ei ole, mutta oireita voidaan hillitä lääkkeillä. Koska sairaus on krooninen ja taudin pahenemisvaiheiden ennustaminen mahdotonta, se vaikuttaa sairastuneen elämään monessa eri vaiheessa.
Tällaisen kroonisen sairauden kanssa voi elää ihan hyvää elämää ja nuoret kyllä ymmärtävät hyvän hoidon merkityksen tulevaisuutensa kannalta. Oikean hoidon löytymisessä voi kuitenkin kulua aikaa ja se vaatii kärsivällisyyttä. Nuorten kohdalla on erityisen tärkeää hoitaa tautia aktiivisesti, sillä hoitamaton tauti voi haitata kasvua ja kehitystä, ja koulunkäynti voi kärsiä.
Tulehdukselliset suolistosairaudet aiheuttavat nuorille potilaille paljon häpeän tunteita: sairaudesta ei uskalleta kertoa. Kun kivut kiusaavat ja vessassa pitää juosta yhtenään, hankaloituu myös nuoren sosiaalinen elämä.
Kavereille ei välttämättä haluta kertoa sairaudesta ja seurustelusuhteen aloittaminen voi tuntua hankalalta. Opiskelu, ammatinvalinta ja ihan lähitulevaisuudenkin suunnittelu voivat tuottaa haasteita. Tämän vuoksi nuori voi tarvita paljon tukea eri vaiheissa sekä hoitohenkilökunnalta, vanhemmilta että koulussa. Kun sairaus hoituu hyvin jo lapsena, heijastuu se positiivisesti siihen, miten hoitoon ylipäätään suhtaudutaan. Nuoret aikuiset voivat selvästi paremmin, jos lapsena puhjennut sairaus on saatu hyvällä hoidolla kuriin.
Lähde: MSD Finland Oy
|
