Rattijuoppo on aiheuttajana joka neljännessä kuolemaan johtaneessa liikenneonnettomuudessa.
Useimmiten kuljettaja on ajanut kuolonkolarin tuhdissa humalassa. Lisäksi vuosittain tapahtuu satoja muita rattijuopon aiheuttamia liikenneonnettomuuksia, joista vakuutusyhtiöt maksavat henkilö- ja omaisuuskorvauksia.
Useimmassa tapauksessa lopullinen lasku lankeaa rattijuopolle itselleen.
Mikäli onnettomuuden aiheuttaneella kuljettajalla on ollut alkoholia veressään törkeän rattijuopumusrajan (1,2 promillea) ylittävä määrä, vakuutusyhtiö perii kaikki onnettomuudesta maksamansa korvaukset takaisin. Näin menetellään myös, jos liikenneonnettomuus on aiheutettu törkeällä huolimattomuudella tai luvattomasti käyttöön otetulla ajoneuvolla.
Lopulta siis humalassa ajava kuljettaja joutuu itse korvaamaan täysimääräisesti omaisuusvahinkojen lisäksi kaikkien kyydissä olleiden ja muidenkin onnettomuudessa vammautuneiden sairaanhoitokulut, kuntoutukset, ansionmenetykset ja eläkkeet. Jos rattijuoppo kuolee itse, korvaukset peritään hänen kuolinpesältään. Käytännössä perintä tapahtuu ulosottoteitse.
Takaisin perinnän lisäksi törkeässä humalassa onnettomuuden aiheuttanut kuljettaja ei saa lainkaan korvauksia omista vahingoistaan.
Jos on yhdessä joukossa nautittu alkoholia, "selvimmän humalaisen" valitseminen kuljettajaksi saattaa tulla myös taloudellisesti hyvin kalliiksi”.
Muissa rattijuopumusvahingoissa korvausta alennetaan
Vakuutusyhtiöillä on oikeus alentaa tapauskohtaisesti myös humalassa alle törkeän rattijuopumusrajan ajaneiden kuljettajien omia henkilökorvauksia. Alentamisharkinnassa otetaan huomioon teon laatu sekä huolimattomuuden ja rattijuopumuksen aste. Tällöinkin ääritapauksessa rattijuopon oma henkilökorvaus voidaan evätä kokonaan.
Suomen liikennevakuutus poikkeaa yleisesti Euroopassa vallitsevasta vakuutusjärjestelmästä erityisesti siinä, että se korvaa myös onnettomuuden aiheuttaneen kuljettajan henkilövahingot - rattijuoppoustapauksia lukuun ottamatta.
Viime vuonna vakuutusyhtiöt maksoivat liikennevahingoista korvauksia 445 miljoonaa euroa. Siitä henkilökorvausten osuus oli 57 prosenttia. Henkilökorvauksista kaksi kolmannesta on eläkkeitä.
Lähde: Liikennevakuutuskeskus
|
