Kuntien terveydenhuollon kustannusten kasvu on taittunut ensimmäistä kertaa yli kymmeneen vuoteen, selviää Kuntaliiton vertailusta.
Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset ovat kasvaneet joka vuosi vuodesta 1998 lähtien. Kuntaliiton tekemä kustannusselvitys osoittaa, että vuonna 2010 reaalikustannukset laskivat ensimmäistä kertaa 2000-luvulla.
Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset kasvoivat viime vuonna keskimäärin vajaa kaksi prosenttia. Kun palkkojen ja hintojen kehitys otetaan huomioon, kustannukset alenivat hieman edellisvuoteen verrattuna. Kustannusten hillintä ei perustu kuitenkaan säästötoimiin, vaan toiminnan vaikuttavuuden parantamiseen.
Kustannusten kasvua on kyetty hillitsemään kuntien systemaattisen kehitystyön ansiosta ja palvelujen vaikuttavuutta parantamalla. Erityisesti hoito- ja palveluketjuja sekä eri toimijoiden välistä yhteistyötä on parannettu.
Suurimmat kaupungit tasoissa kustannuksissa
Kuntaliiton vuosittain suurille kaupungeille ja keskisuurille kunnille tekemästä kustannusselvityksestä paljastuu, että suurista kaupungeista pääkaupunkiseudun kuntien (Espoo, Helsinki ja Vantaa) kustannusten kasvu alitti palkkojen ja hintojen kehityksen.
Helsingin kustannukset ovat olleet vertailun kärjessä joka vuosi, mutta erot Helsingin ja muiden suurten kaupunkien välillä ovat kaventuneet. Vuonna 2010 kolmen kustannuksiltaan suurimman kaupungin kustannukset olivat tasoissa. Kun palkkojen ja hintojen kehitys otetaan huomioon, Helsingin kustannukset alenivat vajaa kaksi prosenttia.
Ikävakioidut terveydenhuollon kustannukset olivat Helsingissä 2156 euroa asukasta kohden, Oulussa 2153 euroa ja Tampereella 2151.
Laitoshoitoa on pystytty purkamaan Helsingin sosiaali- ja terveystoimessa. Ympärivuorokautisen hoidon kustannukset alenivat 15 euroa asukasta kohden, mikä merkitsee rahassa lähes 9 miljoonaa euroa.
Samanaikaisesti myös perusterveydenhuollon avohoidon kustannukset laskivat Helsingissä hieman. Perusterveydenhuollon avohoitoon sisältyvän kotihoidon kustannukset nousivat hyvin maltillisesti, vaikka kotihoidon asiakasmäärä samanaikaisesti kasvoi merkittävästi.
Erikoissairaanhoidon kustannukset pysyivät nimellisesti lähellä edellisvuoden tasoa. HUSin kustannukset kehittyivät maltillisesti, etenkin muihin sairaanhoitopiireihin verrattuna.
Lahti järjesti palvelunsa suurista kaupungeista edullisimmin
Kustannusten kasvu oli hyvin maltillista, vajaan prosentin, myös Lahdessa. Lahti, jonka kustannukset olivat 1879 euroa asukasta kohden, järjesti terveydenhuoltonsa suurista kaupungeista edullisimmin.
Kaupungin hyvän sijoituksen arvellaan perustuvan muun muassa onnistuneeseen kilpailutukseen ja uuden teknologian käyttöönottoon.
Vanhustenpalvelujen hoitoketjut ovat hyvät, sillä geriatrista kuntoutusta on lisätty ja kotiutusta on tehostettu. Suun terveydenhuollossa Lahdessa on maan halvimmat yksikköhinnat, mutta myös laatu on samalla hyvä. Tämä perustuu lääkäreiden ja suuhygienistien työnjakoon. Myös erikoissairaanhoito on ollut toiminnaltaan edullista.
Myös keskisuurissa kunnissa kasvu maltillista
Keskisuurten kuntien osalta Kuntaliitto on vertaillut terveydenhuollon kustannusten lisäksi myös sosiaalitoimen kustannuksia. Sosiaali- ja terveystoimen kokonaiskustannukset olivat viime vuonna 3340 euroa asukasta kohti.
Kaikkein pienimmät kustannukset olivat Mustijoen perusturvan yhteistoiminta-alueen muodostavilla Mäntsälän ja Pornaisen kunnilla, 2 979 euroa asukasta kohti.
Lähde: Suomen kuntaliitto
|
