Ensi- ja turvakotien liiton turvakodeissa on ollut ennätyskiireinen alkuvuosi. Apua on haettu tähän mennessä kolmanneksen enemmän.
Erityisesti perheväkivallan alkuvaiheessa omatoimisesti apua hakevien määrä on lisääntynyt.
Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten ylläpitämistä 14 turvakodista on saanut apua toukokuun puoleen väliin mennessä 865 naista ja lasta. Viime vuonna vastaavana ajankohtana avunhakijoita oli kolmanneksen vähemmän eli 572.
Samanlainen kehitys näkyi edellisen talouslaman yhteydessä, jolloin turvakotien käyttöaste aluksi notkahti rajusti ja lähti heti laman loppupuolella voimakkaaseen kasvuun.
Taloudellisesti vaikea aika koettelee perhesuhteita ja jälkiä korjataan nyt. Tällä hetkellä apua saa myös helpommin, koska taloudellisesti vaikeana aikana kunnat vähentävät auttamispalvelujen tarjontaa.
Apua hakevien määrästä ei voi tehdä suoria johtopäätöksiä perheväkivallan lisääntymiseen, mutta perheväkivallan vuoksi poliisin tekemien kotikäyntien jatkuva kasvu on huolestuttava merkki.
Palvelujen turvaaminen ja saatavuus on tärkeää. Perheväkivaltaa kohtaaville tulee määritellä oikeus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin, joiden järjestäminen on kunnan vastuulla, ja joihin valtion tulee taata perusrahoitus. Tällä hetkellä turvakotien rahoitus perustuu pääasiassa kuntien lastensuojelun maksusitoumuksiin, mikä vaikeuttaa yksin tulevien naisten pääsyä palveluiden piiriin. Turvakotipalvelujen tulee olla saatavilla perheellisille ja yksinäisille iästä tai sukupuolesta riippumatta.
Turvakodeista saa turvaa ja apua vuosittain noin 1200 naista. Heistä suurin osa on 25-40 -vuotiaita äitejä, joilla on leikki- tai alakouluikäisiä lapsia. Heitä uhkaa useimmiten entinen tai nykyinen kumppani. Kolme neljästä naisesta on lähtenyt pakoon yhteisestä kodista. Keskimäärin turvakodissa ollaan kaksi viikkoa.
Usein huoli lapsen turvallisuudesta saa äidin hakemaan apua. Huoli on aiheellinen, sillä väkivalta perheessä vaikuttaa aina myös lasten elämään, vaikka he eivät itse olisi suoraan väkivallan kohteena.
Omatoimisesti ja alkuvaiheessa apua hakevien määrä lisääntynyt
Omatoimisesti ja väkivallan alkuvaiheessa apua hakevien määrä näkyy erityisesti avopalveluissa.
Yhä useammin vaaran merkit tunnistetaan etukäteen ja apua haetaan jo hyvissä ajoin. Erityisesti nuoret äidit tiedostavat avuntarpeen paremmin. Samansuuntainen kehitys näkyy myös nuorissa miehissä; Ensi- ja turvakotien liiton Jussi-työhön yhteyttä ottavista miehistä seitsemän kymmenestä on huolissaan omasta väkivaltaisesta käyttäytymisestään ja hakee apua oma-aloitteisesti. Perheväkivallasta on viime vuosina puhuttu paljon ja kynnys avunhakemiseen on madaltunut.
Ensi- ja turvakotien liitto pitää erittäin tärkeänä, että tätä myönteistä kehitytystä tuetaan kaikin tavoin.
Ennalta ehkäisyn merkitystä painottaa myös Euroopan neuvostossa valmisteilla oleva yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjumisesta. Suomessa on käynnistymässä kansallinen valmistelutyö sopimuksen käyttöönotosta.
Turvakotipaikkojen lisääminen on saanut paljon huomiota. Kuten kansainvälisestikin on todettu, Suomessa turvakotipaikkoja on liian vähän. Suurin virhe kuitenkin olisi rynnätä perustamaan turvakoteja ilman kansallisia laatukriteereitä, joissa turvallisen asumisen rinnalla edellytetään tarjottavaksi kriisiapua, neuvontaa, ohjausta ja auttavan puhelimen palveluja.
Liiton 30-vuotisen turvakotitoiminnan aikana kehitetyt laatukriteerit on vahvistettu vuonna 2007.
Eniten apua hakevat 25-40-vuotiaat äidit
Turvakodit korostavat avun hakemisen tärkeyttä. Väkivalta loppuu harvoin itsestään. Jatkuessaan se raaistuu ja toistuu yhä useammin. Turvakoteihin voi ottaa yhteyttä, kun tuntee olonsa kotona uhatuksi. Väkivaltaa on kaikki perheessä ja lähisuhteessa tapahtuva vallankäyttö, joka aiheuttaa henkistä tai fyysistä vahinkoa.
Turvakotiin voi myös soittaa, jos haluaa keskustella omasta ja perheen turvallisuudesta. Usein jo asian kertominen helpottaa oloa. Turvakodit päivystävät ympäri vuorokauden.
Turvakodeissa ja niiden avopalveluissa tehtävän työn tavoitteena on väkivallan kaikkien osapuolien auttaminen. Lähtökohtana on lapsen etu kaikissa olosuhteissa ja erityistä huomiota kiinnitetään väkivallan todistajina tai kohteina olleiden lasten auttamiseen. Miehille turvakotien Jussi-työ sekä Lyömätön Linja Espoossa tarjoavat ammatillista apua väkivaltakierteen katkaisemiseksi ja ehkäisemiseksi.
Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten turvakodit sijaitsevat Espoossa, Helsingissä, Imatralla, Jyväskylässä, Kokkolassa, Lahdessa, Oulussa, Porissa, Raahessa, Rovaniemellä, Tampereella, Turussa, Vaasassa ja Vantaalla.
Lähde: Ensi- ja turvakotien liitto
|
