Antibioottien oikea käyttö voi estää bakteerien vastustuskyvyn kehittymistä. Tehokkailla antibiooteilla eli mikrobilääkkeillä on voitu hoitaa tartuntatauteja jo vuosikymmeniä. Ennen antibioottien keksimistä 1940-luvulla ihmisiä kuoli runsaasti tauteihin, joita olisi voitu hoitaa antibiooteilla.
Nyt meitä uhkaa toisenlainen kehitys: seitsemän viime vuosikymmenen aikana monenlaiset bakteerit ovat kehittäneet vastustuskykyä lääkkeitä kohtaan.
Lisäksi niistä aiheutuu kuolemia sekä lisää sairastavuutta ja terveydenhuollon kustannuksia.
Tilanne Suomessa kohtuullinen
Vastustuskykyisiä bakteereita on seurattu Suomessa yli 20 vuoden ajan. Tilanne on Suomessa kohtuullisen hyvä, koska bakteerien leviämistä pyritään torjumaan meillä tehokkaasti. Me emme kuitenkaan pysty estämään bakteerien leviämistä yli rajojen.
Suolistobakteereista Escherichia coli ja Klebsiella pneumoniae ovat yleisiä virtsatieinfektioiden aiheuttajia. ESBL-entsyymejä tuottavat E. coli- ja Klebsiella-bakteerit ovat vastustuskykyisiä tärkeimmälle antibioottiryhmälle beetalaktaameille. Näiden ESBL-bakteerien lisääntyminen huolestuttaa myös Suomessa. Niitä löydettiin vuonna 2010 yli 2 500 henkilöltä.
Toinen huolenaihe on tehokkaimpia beetalaktaamiantibiootteja, karbapeneemejä, hajottavia entsyymejä tuottavien bakteerien löytäminen Suomesta kesällä 2009. Niitä eristettiin vuonna 2010 yhteensä 33. Lähes kaikki näistä bakteereista on toistaiseksi löydetty Suomeen ulkomailta siirretyiltä tai siellä sairaalahoitoa saaneilta potilailta.
Metisilliiniresistentin S.aureus- eli MRSA-tapausten määrä väheni vuonna 2009. MRSA-bakteeri on erityisen huolestuttava silloin, kun se löytyy sairaalahoidossa olevalta potilaalta. Tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin vuonna 2010 vähän yli 1 200 MRSA-tapausta, mikä on saman verran kuin vuonna 2009. Erot eri sairaanhoitopiirien välillä ovat kuitenkin suuria.
Lähde: THL
|
