Valtaosa nuorista voi hyvin. Tutkimusten mukaan kuitenkin noin 10 prosenttia koululaisista tarvitsee mielenterveydellistä tukea.
Noin 30 000 nuorella on riski syrjäytyä pysyvästi.
Ylisulkupolvisen syrjäytymisen katkaisemiseksi tarvitaan rakenteellisia muutoksia. Mallia voisi ottaa esimerkiksi Tanskassa toteutetusta, ja hyviä tuloksia tuottaneesta, sosiaalipedagogisesta syrjäytyneiden nuorten kouluttamis- ja työllistämismallista.
Kuitenkin myös hyvät lähtökohdat elämälle voivat olla ansa, joka pakottaa nuoren kurkottamaan yhä korkeammalle. Kun sinne ei yllä, omat ja itseen kohdistuvat kovat odotukset voivat aiheuttaa masennusta ja pahimmallaan itsetuhoisuutta. Erityisessä vaaravyöhykkeessä ovat nuoret pärjäävät tytöt.
Suomen Mielenterveysseura on huolissaan nuorista hyvin pärjäävistä tytöistä, joiden elämässä kaikki on ulkoisesti arvioiden kunnossa. Juuri pärjääminen tekee kuitenkin tytöistä haavoittuvia; parhaatkaan suoritukset ja lukuisat harrastukset eivät tunnu riittävän ja nuori ajautuu pätemisen noidankehään, joka voi johtaa masennukseen ja itsetuhoon.
Perheet tarvitsevat lisää tukea. Oleellista on saada riittävät resurssit kriittiselle kolmiolle: neuvolalle, päiväkodille ja koululle. Parasta apua nuorille on tutkimusten mukaan juuri perheen varhainen tuki. Alle 9-vuotiaiden lasten vanhemmista yli puolet on huolissaan omasta jaksamisestaan vanhempana ja lisäksi kolmannes yhteisen ajan riittämättömyydestä lasten kanssa, omista vanhemmuuden taidoistaan sekä maltin menettämisestä ristiriitatilanteissa. Myös työelämän jatkuvasti kovenevat vaatimukset kuormittavat perheitä.
Kun pärjäämisen vaatimukset pakottavat lapsen ja nuoren yrittämään yhä enemmän, ne samalla ehkäisevät ikäkauden mukaisen kasvun mahdollisuuden. Mielenterveysseura korostaa, että lapsen ja nuoren pitää saada siirtyä omassa aikataulussaan kehitysvaiheesta toiseen.
Lähde: Suomen Mielenterveysseura ry
|
