Syövästä selviytymisluvut ovat korkeimmat eniten koulutettujen keskuudessa, ilmenee laajasta suomalaistutkimuksesta, jossa tutkittiin syöpäpotilaiden eloonjäämisen ja koulutuksen yhteyttä.
Tuhansia kuolemia on mahdollista estää, jos kaikki potilaat selviäisivät syövästään yhtä hyvin kuin terveystietoisin väestönosa.
Suomessa korkeimmin koulutetut selviävät syövästä paremmin kuin heikoimmin koulutetut. Tutkijat kävivät läpi syöpädiagnoosit 1971–2005 ja sen, miten ihmiset selvisivät sairaudestaan viisi ja kymmenen vuotta diagnoosista. Päätelmä oli, että periaatteessa voidaan estää tuhansia syöpäkuolemia. Keinoja ovat mm. varhainen hoitoon hakeutuminen oireiden ilmaantuessa sekä yleinen terveystietoisuus. Tutkijat arvelevat myös, että koulutettujen on helpompi selvitä monimutkaisesta terveydenhuoltojärjestelmästä kuin vähemmän koulutettujen.
Syöpään sairastumisella on selvä yhteys sosiaaliluokkaan ja ammattiin. Yhteys on todennettu mm. laajoissa pohjoismaisissa tutkimuksissa, joissa on ollut mukana miljoonien ihmisten sairastumistiedot.
Koulutuksen merkitys myös syövästä selviytymisessä näkyy laajassa aineistossa, jonka Suomen Syöpärekisterin tutkijat kävivät läpi. Parhaiten koulutetut selvisivät järjestelmällisesti muita paremmin sairaudestaan 27 eri syöpätyypissä.
Vaikka erot eivät ole suuria, tutkijat arvioivat, että yksistään vuosina 1996–2005 olisi voitu estää 4 300 kuolemaa, jos vähemmän koulutetut saataisiin pärjäämään sairautensa jälkeen yhtä hyvin kuin eniten koulutettujen ryhmä.
Suomalainen tutkimus, joka on julkaistu arvostetussa British Journal of Cancer –lehdessä vuoden 2010 lopulla, käsitti yli puoli miljoonaa syöpädiagnoosin saanutta potilasta. Heidän koulutusasteensa ja ammattinsa ennen sairastumista selvitettiin.
Potilaat jaettiin kolmeen ryhmään: peruskoulutuksen saaneet (alle kymmenen vuotta), keskiasteen koulutuksen saaneet (10–12 vuotta koulutusta) sekä korkeasti koulutetut (yli 13 vuotta). Lisäksi tutkijat erottivat ryhmän korkeakoulutetuista, jotka ovat erityisen terveystietoisia: lääkärit, sairaanhoitajat, opettajat jne. Tämän ryhmän selviytymisennuste oli kaikkein parhain.
Tuhansia ennenaikaisia syöpäkuolemia
Kaikkiaan 27 eri syöpätyyppiä käytiin läpi. Selviytymistä tutkittiin myös eri aikajaksoilla: 1971–1985, 1986–1995, 1996–2005 sekä ikäryhmittäin 25–64-vuotiaat ja 65–89-vuotiaat. Vanhimmat olivat keskimäärin vähemmän koulutettuja kuin nuoremmat.
Suurimmat potilasryhmät syövittäin olivat rintasyöpä (78 292 potilasta), keuhkosyöpä (66 014 potilasta) ja eturauhasen syöpä (59 308 potilasta).
Viiden vuoden syöpäkohtaiset elossaololuvut olivat vuosina 1996–2005 todetuilla miespuolisilla keuhkosyöpäpotilailla lähes koulutustasosta riippumattomia; ero eniten ja vähiten koulutettujen välillä oli vain yhden prosenttiyksikön luokkaa. Naisten rintasyövässä ero oli viisi prosenttiyksikköä korkeimmin koulutettujen hyväksi ja kohdunkaulansyövässä peräti 15 prosenttiyksikköä.
Jos kaikkien koulutusryhmien syöpäpotilailla olisi ollut sama kuolleisuus syöpäänsä kuin korkean koulutuksen ryhmässä, olisi kymmenvuotiskautena 1996–2005 todetuilla potilailla voitu välttää noin 4 300 kuolemaa diagnoosin jälkeisen viiden vuoden aikana Tämä vastaa 4–5% kaikista syöpäpotilaiden kuolemista.
Vähiten koulutetuilla syöpäpotilailla on ylikuolleisuutta muistakin syistä kuin syövän takia.
Jos kaikissa syöpäpotilasryhmissä olisi sama kuolleisuus muiden syiden takia, vältettävien kuolemien määrä olisi runsaat 2 800 (2–3%). Nämä syöpäpotilaiden muut kuolemansyyt selittävät myös eroja eri koulutusryhmien välillä.
Syövästä selviytymistä tarkasteltiin myös ikäryhmittäin. Eniten syöpäkuolemia voidaan estää iäkkäiden, 65–89-vuotiaiden keskuudessa. Näissä ikäluokissa koulutuksen mukainen selviytymisero on pysynyt kuudessa prosentissa koko tarkasteluajan 1971–2005, jollei rinta- ja eturauhassyöpää oteta huomioon. Näiden syöpien tehostunut diagnostiikka ja seulonta voivat aiheuttaa lukuihin harhaa, joten tutkijat ovat tarkastelleet eroja vertailtavuuden vuoksi myös ilman näitä hyvän ennusteen valtasyöpiä.
Suomessa syövästä selviytyminen on Euroopan huippua. Koulutuseroja koskeva tutkimus osoittaa, että voidaan vielä löytää tehostamisvaraa.
Koulutetut lähtevät herkemmin oireista lääkäriin
Tutkijat arvioivat, että eriarvoisuus ei niinkään selity hoitotapojen eroilla kuin sillä, että koulutetummat käyvät herkemmin oireistaan lääkärissä ja osallistuvat ahkerimmin syöpäseulontoihin.
Koulutus voi auttaa myös selviytymään terveydenhuollon monimutkaisissa järjestelmissä. Korkeimmin koulutetussa ryhmässä parhaiten selvisivät ns. terveysammattilaisten ryhmä, joissa harrastetaan myös enemmän liikuntaa. Myös alhaisimmin koulutettujen heikkoa selviytymistä saattavat selittää elämäntavat, kuten tupakointi ja alkoholin käyttö.
Tulevaisuuden terveysviestinnälle on selkeä haaste: miten saada vähiten koulutetut suomalaiset nykyistä nopeammin reagoimaan hälyttäviin oireisiin ja elämäntapojen valinnalla lisäämään syövästä selviytymistä.
Lähde: Cancer.fi
|
