Hoitoalan ammatit ovat työväkivallan riskiammatteja. Joka neljäs hoitaja kokee työssään väkivaltaa potilaiden tai heidän omaistensa taholta.
Erityisen yleistä hoitajiin kohdistuva väkivalta on vanhustenhoidossa, ensiavussa ja psykiatrisessa hoidossa sekä vammaishuollossa.
Vanhustenhoidon painopistettä siirretään laitoshoidosta kotihoitoon. Nyt on uusi ilmiö kotisairaanhoidossa ja kotihoidossa esiintyvä väkivalta.
Useiden viimeaikaisten tutkimusten - mm. Kunta-alan työolobarometrin, Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin, Tilastokeskuksen työolotutkimuksen ja Työterveyslaitoksen tutkimusten - mukaan hoitajiin kohdistuva väkivalta asiakkaiden ja potilaiden taholta on lisääntynyt viime vuosina. Myös muiden maiden työoloja koskevissa tutkimuksissa on havaittu, että väkivalta on alalla valitettavan yleistä.
Suora väkivalta on esimerkiksi lyömistä tai potkimista, pahimmillaan jopa ampuma-aseella uhkailua. Myös uhkaava käytös kuten huutaminen, kiroilu tai omaisuuden rikkominen on tavallista. Yleistä on telehäiriköinti kuten uhkailevat puhelinsoitot, tekstiviestit tai sähköpostit. Uhkailu voi kohdistua myös hoitajan omaisiin ja yltyä jopa kotirauhan rikkomiseksi asti.
Usein hoitajat saattavat itsekin ajatella, että "kyllä kunnon hoitajan kuuluu kestää väkivaltaa". Haluamme, että niin potilaat kuin hoitohenkilöstökin pitävät selvänä, ettei väkivaltaa pidä suvaita hoitotyössä missään muodossa. Väkivalta aiheuttaa usein mittavia henkisiä ja fyysisiä kärsimyksiä. Pahimmillaan siitä seuraa työkyvyttömyys.
Lähde: Tehy
|
