Siedätyshoito kiinnostaa allergisia, eikä syyttä. Kun normaali allergialääkitys ei auta, on syytä hakeutua siedätyshoitoarvioon, koska hoitamaton allerginen nuha voi johtaa astmaan.
Syksyllä siedätyksen aloittaneet saavatkin nauttia pitkäaikaisen hoidon ensivaikutuksista jo keväällä.
Siedätyshoitoa annetaan koivun, timotein, pujon, pistiäisten ja eläinten aiheuttamiin allergioihin. Timoteille on saatavilla myös tablettisiedätys, muita allergioita siedätetään pistoshoidolla.
Siedätyshoito edellyttää hyvää motivaatiota, koska hoito jatkuu vähintään kolme vuotta. Toisaalta hoito pitää allergiaoireet loitolla keskimäärin seitsemän, joskus jopa 12 vuotta. Sekä potilaan että hoitajan on perehdyttävä siedätyshoitoon kunnolla, jotta hoito onnistuu suunnitellusti. Siedätystä on mahdollisuus saada viiden ikävuoden jälkeen, yläikärajaa ei ole.
Tablettihoito ei aiheuta akuutteja tilanteita, mutta pistoksesta saattaa joskus seurata vakava allerginen reaktio, anafylaksia.
Jostakin syystä erityisesti heinäuute on ärhäkämpää aiheuttamaan reaktioita pistossiedätyksessä. Yleensä siedätyshoidon aiheuttamat reaktiot ovat tulleet siinä vaiheessa, kun siedätysuutteen määrää on nostettu. Akuutit tilanteet ovat kuitenkin hyvin poikkeuksellisia, joten niiden pelossa ei pidä jättää hakeutumatta siedätyshoitoon.
Siedätyspistokselle ei pidä mennä flunssaisena tai kuumeisena. Siedätyspäivänä ei myöskään pidä saunoa, rasittaa itseään fyysisesti tai nauttia alkoholia. Astmaa sairastavan tulee olla hyvässä hoitotasapainossa siedätyksen aikana.
Lähde: Allergia- ja Astmaliitto
|
