Alkoholiveron korottaminen on ollut kansanterveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin kannalta oikea ratkaisu. Lähes kaikki alkoholihaittoja kuvaavat mittarit osoittivat viime vuonna laskua edelliseen vuoteen nähden.
Alkoholin kokonaiskulutus oli vuonna 2010 noin kaksi prosenttia pienempi kuin edellisenä vuonna.
Sataprosenttisena alkoholina laskettuna viime vuonna kulutettiin alkoholia noin 10 litraa asukasta kohden, kun määrä edellisenä vuonna oli 10,2 litraa. Vuosi 2010 oli kolmas peräkkäinen vuosi, jolloin alkoholin kokonaiskulutus väheni.
Alkoholin kokonaiskulutuksen lasku johtui tilastoidun kulutuksen vähenemisestä. Tilastoitu kulutus oli 8,1 litraa sataprosenttista alkoholia asukasta kohden (8,3 litraa vuonna 2009). Tilastoimaton kulutus pysyi lähes ennallaan eli 1,9 litrassa sataprosenttista alkoholia henkeä kohden.
Alkoholiveroa korotettiin tammi- ja lokakuussa 2009. Alkoholin reaalihinnat eli inflaation vaikutuksesta puhdistetut hinnat nousivat ennakkotietojen mukaan noin 2,8 prosenttia vuoteen 2009 verrattuna. Hinnat olivat kuitenkin edelleen kolme prosenttia alhaisemmat kuin vuonna 2003.
Alkoholin aiheuttamat haitat näyttävät kääntyneen laskuun
Alkoholin kulutuksen kasvu 2000-luvulla on näkynyt alkoholinkäytön aiheuttamien terveydellisten ja sosiaalisten haittojen määrän lisääntymisenä. Ennakkotietojen mukaan haittojen määrä näyttäisi nyt monelta osin kääntyneen laskuun. Poliisin tietoon vuonna 2010 tulleiden kotihälytysten määrä, vähän yli 82 000, on kaksi prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Pahoinpitelyiden määrä pysyi ennallaan, mutta törkeiden pahoinpitelyjen määrä väheni yli viisi prosenttia. Rattijuopumusten määrä väheni 10 prosenttia.
Vuoden 2010 tilastotiedot alkoholiehtoisista kuolemista ja sairaanhoitojaksoista valmistuvat tämän vuoden lopulla. Vuonna 2009 alkoholihaittoihin kuoli lähes 3 000 henkeä. Alkoholimyrkytykseen kuolleiden määrä väheni vuoteen 2008 verrattuna 14 prosenttia, ja tapaturmaan tai väkivaltaan päihtyneinä kuolleiden määrä yli kahdeksan prosenttia.
Lähde: Valvira
|
