Sairaanhoidon opiskelijoiden ja terveyskeskusten hoitohenkilöstön elvytyskoulutuksessa on paljon puutteita, osoittaa Helsingin yliopiston tuore väitöstutkimus.
Suomessa julkaistiin ensimmäinen kansallinen elvytyssuositus vuonna 2002 (www.kaypahoito.fi ). Suositus on näyttöön perustuva ja se pohjautuu pitkälti kansainväliseen elvytyssuositukseen. Varhainen defibrillaatio (sydämen sähköinen rytminsiirto) hoitolaitoksissa on osa suosituksen keskeistä sanomaa.
Hoitosuositusten tarkoitus on parantaa hoidon laatua ja yhtenäistää hoitokäytäntöjä. Suosituksia on viime vuosikymmeninä lisääntyvästi laadittu kaikissa länsimaissa, mutta niiden noudattamisessa on huomattavia puutteita.
Väitöksessä tarkasteltiin, miten elvytystä koskeva Käypä hoito -suositus on otettu käyttöön suomalaisessa terveydenhuollossa ja miten se on vaikuttanut asenteisiin ja hoitokäytäntöihin. Hän selvitti myös, millaiset peruselvytystaidot terveydenhuollon ammattilaisilla on. Suosituksen mukaan kaikkien potilastyöhön osallistuvien tulisi pystyä peruselvytykseen ja osata muun muassa defibrillaatio.
Tutkimus osoitti, että 40,7 prosenttia terveyskeskuksista oli ottanut käyttöön elvytyksen Käypä hoito -suosituksen. Puoliautomaattisten defibrillaattorien määrä oli kasvanut, ja noin 20 prosentissa terveyskeskuksista pyrittiin varhaiseen defibrillaatioon elvytystilanteissa. Terveyskeskuksissa järjestettiin elvytyskoulutusta, mutta vain harvassa paikassa koulutus oli säännöllistä ja riittävää.
Hoitohenkilökunnan elvytystaidot osoittautuivat yleisesti ottaen heikoiksi. Työelämässä toimivilla hoitajilla taito oli paremmin hallussa kuin vastavalmistuneilla. Ruotsalaisten hoitajien elvytysvalmiudet osoittautuivat paremmiksi kuin suomalaisten. Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että elvytystaitojen oppimiseen tarvitaan ohjattua harjoittelua eikä perinteistä pienryhmäopetusta voi korvata Internet-kurssilla
Mäkinen selvitti myös lääketieteen ja sairaanhoidon opiskelijoiden sekä hoitajien asenteita hoitosuosituksia ja elvytystilanteita kohtaan ja havaitsi, että toisin kuin lääketieteen opiskelijat, sairaanhoidon opiskelijat eivät olleet saavuttaneet riittäviä valmiuksia suosituksen mukaiseen elvytykseen, defibrillointi mukaan lukien.
Hoitajien asenteita ja kokemuksia selvitettiin ennen ja jälkeen Käypä hoito -suositukseen liittyvää koulutusta. Koulutus lisäsi hoitajien luottamusta omiin taitoihin mutta ei vähentänyt elvytystilanteeseen liittyvää ahdistuksesta tai potilaan vahingoittamisen pelosta aiheutuvaa epäröintiä.
Elvytyksen Käypä hoito -suosituksen julkaisemisen jälkeen elvytyskäytäntöihin on tehty huomattavia muutoksia. Elvytyskoulutuksen järjestäminen terveyskeskuksessa oli kuitenkin tutkimusajankohtana vielä riittämätöntä eivätkä elvytysvalmiudet olleet suosituksen vaatimalla tasolla. Nykyinen elvytysopetus ja harjoittelu eivät takaa varhaisen defibrillaation toteutumista.
Elvytyksen harjoittelussa tulisi kohdistaa nykyistä enemmän huomiota muihin kuin teknisiin taitoihin: johtajuuteen ja ryhmätyön toimivuuteen. Työntekijöiden elvytystaidot tulisi varmistaa arvioinneilla ja järjestää lisäkoulutusta niille, jotka sitä tarvitsevat.
Lähde: Helsingin yliopisto
|
