Kattavan tutkimuksen mukaan Suomessa käytetään vähiten ADHD-lääkkeitä Pohjoismaissa. Eniten lääkkeitä käytetään Islannissa.
Aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö (ADHD) lisää hoitamattomana psykiatristen häiriöiden, syrjäytymisen ja päihteiden käytön riskiä. Häiriöstä kärsii noin 4-6 % lapsista.
ADHD:n hoito on yksilöllistä ja tukitoimia tulisi suunnata lapsen ja nuoren lisäksi myös perheeseen, päiväkotiin ja kouluun. Tarvittaessa hoitoon lisätään lääkehoito.
ADHD-lääkkeiden käyttö on yleistynyt viime vuosina. Käytön kasvua on kritisoitu. Acta Psychiatrica Scandinavica -tiedelehdessä julkaistussa yhteispohjoismaisessa tutkimuksessa on selvitetty ADHD-lääkkeiden käyttöä vuonna 2007. Mukana ovat kaikki viisi Pohjoismaata. Lääkkeiden käyttöä on tarkasteltu kussakin maassa koko väestössä ja erityisesti 7-15-vuotiaiden keskuudessa.
Vuonna 2007 Suomessa 7-15-vuotiaista noin 0,6 % käytti ADHD-lääkkeitä. Vastaava osuus Tanskassa ja Ruotsissa oli noin 1 %, Norjassa 2 % ja Islannissa 5 %. Metyylifenidaatti oli yleisimmin käytetty lääkeaine.
Kaikissa Pohjoismaissa pojat käyttävät lääkkeitä useammin kuin tytöt. Suomessa sukupuolten välinen ero on suurin. Suomalaiset pojat käyttävät lääkkeitä kuusi kertaa useammin kuin tytöt, kun muissa Pohjoismaissa poikien ja tyttöjen välinen ero on 3-4-kertainen.
Suomessa ADHD-lääkkeiden käyttö painottuu nuorempiin ikäluokkiin kuin muissa Pohjoismaissa. Suomessa käyttö on yleisintä 7-10-vuotiaiden keskuudessa. Muissa Pohjoismaissa käyttö on yleisintä 11-15-vuotiaiden keskuudessa.
Erot saattavat johtua hoitokulttuurien eroista sekä siitä, että Suomessa lääkkeet ovat tulleet korvausjärjestelmään varsin myöhään.
Lähde: Kela
|
