Rahapelejä usein pelaavat henkilöt tupakoivat päivittäin ja käyttävät liiallisesti alkoholia yleisemmin kuin muu väestö.
Tieto ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksessa, jossa selvitettiin työikäisten suomalaisten rahapelaamista ja terveysriskien ottamista.
Työikäisistä suomalaisista miehistä 77 prosenttia ja naisista 62 prosenttia oli pelannut jotain rahapeliä viimeisen kuukauden aikana. Miehistä 11,5 prosenttia ja naisista 4,4 prosenttia oli pelannut usein eli vähintään kolme kertaa viikossa jotain rahapeliä.
Rahapelejä ovat viikoittaiset ja päivittäiset arvontapelit kuten Lotto tai Keno, rahapeliautomaatit, raaputusarvat, ravipelit, veikkaus, urheiluvedonlyönti sekä kasinopelit. Monia näistä kuten erilaisia kasinopelejä, mukaan lukien pokeri, voi pelata myös Internetissä.
Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia eroja oli rahapelejä pelanneiden ja pelaamattomien tupakoinnissa ja alkoholinkäytössä. Samoja asioita tutkittiin myös niin, että verrattiin rahapelejä usein pelanneita henkilöitä niihin henkilöihin, jotka olivat pelanneet harvemmin tai eivät lainkaan.
Noin viidennes (20 %) työikäisistä suomalaisista tupakoi päivittäin. Vähintään kolme kertaa viikossa jotain rahapeliä pelanneilla tupakoivien osuus oli 35 prosenttia. Kun ikä ja sukupuoli otettiin tutkimuksessa huomioon, tuloksena oli, että tiheästi rahapelejä pelanneilla päivittäistupakointi oli kaksi kertaa muuta väestöä yleisempää.
Vähäisintä päivittäinen tupakointi oli henkilöillä, jotka eivät olleet pelanneet lainkaan rahapelejä. Päivittäinen tupakointi yleistyi rahapelaamisen tiheyden kasvaessa.
Myös humalajuominen eli vähintään kuuden alkoholiannoksen juominen kerralla oli usein rahapelejä pelaavilla muuta väestöä yleisempää. Humalajuominen oli vähäisintä rahapelejä pelaamattomien keskuudessa. Humalajuomisen yleisyys kasvoi sitä mukaan kun rahapelaamisen tiheys kasvoi.
Alkoholin päivittäistä kulutusta tutkittiin kyselyssä viimeisen viikon osalta. Kun ikä ja sukupuoli otettiin huomioon, rahapelejä tiheästi pelanneet olivat kaksi kertaa muuta väestöä yleisemmin alkoholin suurkuluttajia. Rahapelejä pelanneiden keskuudessa alkoholin suurkuluttajien osuus oli sitä suurempi mitä tiheämmälle rahapelaamisen tasolle siirryttiin.
Monessa kansainvälisessä tutkimuksessa on havaittu, että ongelmapelaaminen on yhteydessä terveysriskien ottamiseen. Tällöin ongelmapelaaminen tarkoittaa sitä, että henkilöllä on rahapelaamisesta aiheutuneita kielteisiä seurauksia ja hänellä on mahdollisesti pakonomainen tarve jatkaa pelaamista, vaikka se selvästi haittaa hänen elämäänsä.
Suomalaisessa tutkimuksessa rahapelien pelaaminen luokitettiin rahapelien kulutuksen eli pelaamisen tiheyden mukaan.
Uutta tietoa on, että rahapelien kulutus oli näin selvästi yhteydessä terveydelle haitallisiin tottumuksiin.
Tutkimus vahvisti tietoa siitä, että runsas rahapelien kulutus ja ongelmapelaaminen ovat kansanterveydellisiä huolenaiheita, joihin on syytä puuttua. Erilaisten haitallisten kulutustottumusten ja riippuvuuksien taustalla voi olla yhteisiä altistavia tekijöitä.
Haitalliset kulutustottumukset voivat kasautuessaan aiheuttaa moninkertaisia riskejä ja yksilötasolla ne voivat olla toinen toistaan vahvistavia käyttäytymisiä, osana epäterveellistä elämäntyyliä.
Tutkimuksen aineistona oli vuonna 2008 tehty Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen –kysely, joka perustui viiden tuhannen (5 000) 15–64–vuotiaan suomalaisen satunnaisotokseen. Kyselyn vastausprosentti oli 64.
Lähde: THL
|
