Naisten lisääntynyt alkoholinkäyttö on tärkein yksittäinen suomalaisen alkoholikulttuurin muutos viimeisten 40 vuoden aikana: Naisten alkoholinkäyttö on lähes kuusinkertaistunut ja miesten yli kaksinkertaistunut.
Naisten kuluttaman alkoholin osuus on kasvanut neljässä vuosikymmenessä 12 prosentista 26 prosenttiin.
Naisten alkoholinkäyttö on muuttunut läpikotaisin 40 vuodessa. Raittiiden osuus on romahtanut noin 40 prosentista 10 prosenttiin; viikoittain alkoholia käyttävien osuus on lisääntynyt alle yhdestä kymmenesosasta yhteen kolmasosaan. Eniten on yleistynyt suurten alkoholimäärien (8 annosta tai enemmän) käyttö – keskimäärin 0,4:stä kuuteen kertaan vuodessa. Keskimäärin kerralla käytetty alkoholimäärä on lisääntynyt 60 prosenttia, eli reilusta kahdesta vajaaseen neljään annokseen.
Naisten alkoholinkäytön muutokset ovat merkinneet muutosta myös alkoholikulttuurissa laajemmin. Ensinnäkin naisten juomisen hyväksyntä on luonut edellytykset sille, että alkoholinkäyttö on ”kotiutunut”. Kun vuonna 1968 kotiympäristöön sijoittuvia alkoholinkäyttökertoja oli Suomessa viikoittain 1,3 miljoonaa, niitä on nyt jo 3,3 miljoonaa viikossa. Nykyisin yli kolme neljästä käyttökerrasta ja lähes kolme neljästä juodusta alkoholilitrasta juodaan kotiympäristössä. Toiseksi miesten keskinäiset juomisseurat ovat antaneet tilaa miesten ja naisten – kodeissa erityisesti pariskuntien – yhteiselle alkoholinkäytölle. Suurten alkoholimäärien kerralla juomista ovat naisten lisäksi lisänneet nuoret aikuiset ja vanhemmat miehet.
Kodeissa juominen tarkoittaa myös sitä, että lapset näkevät aikuisten alkoholinkäyttöä. Yleensä nautitaan melko vähäisiä määriä lasten ollessa läsnä, mutta lähes kymmenesosassa tapauksista aikuinen on tuntuvassa humalassa.
Muiden juomisesta kärsivät erityisesti naiset
Naiset ovat pääroolissa myös kun puhutaan siitä, miten paljon kärsitään muiden alkoholinkäytön aiheuttamista haitoista. Lähes puolet kaikista naisista ja neljäsosa miehistä kertoo pelänneensä ulkona liikkuvia päihtyneitä viime vuoden aikana. 15–29-vuotiailla, jotka muita ikäryhmiä enemmän liikkuvat ulkona paljon ja myöhään, nämä osuudet ovat huomattavasti korkeampia: naisilla runsaat kaksi kolmasosaa ja miehillä yksi kolmasosa. Myös yksityiselämässä muiden alkoholinkäyttö haittaa naisia eniten. Naisista 12 ja miehistä neljä prosenttia kertoo, että omaisen tai läheisen juominen on vaikuttanut vakavasti heidän elämänmenoonsa. Lukumääräisesti tämä merkitsee noin 200 000 15–69-vuotiasta naista.
Vuodesta 1968 kahdeksan vuoden välein toteutettuun Juomatapatutkimukseen perustuva kirja paljastaa juomatavoissa muutosten lisäksi myös pysyviä piirteitä. Suomalaisten alkoholinkäyttö sijoittuu edelleenkin enimmäkseen kauas arjesta, iltamyöhään, viikonloppuun ja juhlapyhiin, ja humala on säilyttänyt tärkeän paikan suomalaisessa juomiskulttuurissa.
Lähde: THL
|
