Elinluovutuksen suostumussäännökseen on tulossa muutos, joka tuo luovuttajan tahdon paremmin esiin ja mahdollistaa elinsiirron nykyistä useammin.
Elimiä, kudoksia ja soluja saa irrottaa toisen ihmisen hoitoa varten, jos vainaja ei ole elinaikanaan oletettavasti vastustanut toimenpidettä. Henkilön eläessään ilmaisemaa näkemystä on noudatettava.
Elinsiirtoa ei tehdä ilman huoltajan tai lähiomaisen suostumusta, jos vainaja ei iän, kehitystason tai esimerkiksi sairauden vuoksi ole ollut kykenevä muodostamaan elinaikanaan käsitystään asiasta.
Täysivaltaisen henkilön elinluovutuskieltoa on aina noudatettava eikä luovutusta saa toteuttaa, jos on syy olettaa, että vainaja olisi eläessään vastustanut toimenpidettä. Elinluovutustahtonsa voi kirjata esimerkiksi paperille tai kertoa siitä omaisilleen. Valmisteilla oleva sähköinen potilasarkisto mahdollistanee tulevaisuudessa keskitetysti potilaan tahdon tallentamisen.
Elokuun 2010 alusta voimaan tulevien lakien tavoitteena on lisätä elinsiirtoja ja painottaa elinluovuttajan omaa mielipidettä. Suomessa tehdään vuosittain vajaat 400 elinsiirtoa, joista kiinteiden elinten siirtoja on vajaa 300 ja luuytimensiirtoja runsas 100. Elin- ja kudossiirtojen lisääminen säästää ihmishenkiä ja parantaa siirteen saaneiden henkilöiden toimintakykyä. Tällä hetkellä Suomessa elää yli 3 500 siirteen saanutta potilasta.
Lisäksi elävän elin- ja kudosluovuttajan tutkimukset ja hoito säädetään maksuttomiksi, jotta luovutus ei estyisi taloudellisista syistä. Jos työnantaja maksaa luovuttajalle elinluovutuksesta aiheutuvalta työkyvyttömyysajalta palkkaa, sairausvakuutuslain mukainen päiväraha voidaan maksaa luovuttajan sijasta työnantajalle. Tavoitteena on vähentää elävälle luovuttajalle koituvia kustannuksia.
Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö
|
