|
Perinteisesti länsimaisen lääketieteen piirissä sairauksia on tutkittu kehon häiriötiloina, joilla kullakin on oma erillinen syynsä, ja näin ollen myös oma lääkkeensä. Viime aikoina näennäisesti niinkin erilaisten sairauksien, kuten diabetes, sydän- ja verisuonitaudit, hermoston rappeumasairaudet, autoimmuuni- sekä syöpätaudit, taustalta on löytynyt yhteisiä nimittäjiä, kuten tulehdus, hapetusstressi sekä infektiot. Ne kaikki kertovat muutoksista immuunijärjestelmämme toiminnassa. Vaikka ymmärryksemme järjestelmän yksityiskohdista on vielä puutteellista, on jo tässä vaiheessa selvää, että ravinnolla on sekä terveytemme säilymisessä että kehon korjausmekanismien toiminnassa suurempi merkitys kuin tutkijat ovat aiemmin uskoneet. Asia on tullut yllätyksenä tutkijoille siksi, että ihmisen terveyttä koskeva tieteellinen tieto on pääosin tuotettu solu- ja eläinkoemalleissa, joissa ei immuunijärjestelmän toimintaa ole voitu mallintaa.
Modernin lääketieteen aikakautena akateemisessa maailmassa on suhtauduttu vähätellen kasvien käyttämiseen terveyden edistämiseen, minkä vuoksi niitä ei ole koskaan alistettu systemaattisille kliinisille kokeille. Yksi merkittävä syy tähän on ollut, että kansanlääkinnässä yhtä ja samaa kasvia on saatettu käyttää moniin eri terveyden poikkeustiloihin, mitä lääketieteen teorioiden perusteella ei ole voitu ymmärtää. Immuunijärjestelmän roolia terveyden ylläpitämisessä korostavien perustieteellisten havaintojen myötä kiinnostus kansanlääkinnässä käytettyjen kasvien tutkimiseen on lisääntynyt valtavasti, sillä kasveilla on paljastunut olevan tulehdusta, hapetusstressiä ja infektioita hillitseviä, ts. immuunijärjestelmän toimintaa tukevia vaikutuksia.
Maailmalla kasviperäisiä ravintolisiä testataan nykyään kliinisesti paljon ja ennakkoluulottomasti, myös sellaisiin sairauksiin, joiden edessä moderni lääketiede mittavista tutkimuspanostuksista huolimatta on voimaton. Merkille pantavaa on, että prekliinisten kokeiden perusteella kasveja on usein päätetty alkaa testata juuri niihin sairauksiin, joihin niitä on kansanlääkinnässäkin iät ja ajat käytetty. Tieteellisessä mielessä on perusteltua sanoa, että menneiden aikojen kansanlääkintä on vähitellen muuttumassa tulevaisuuden lääketieteeksi.
Havupuu-uutejuoma on kemiallisten analyysien, prekliinisten kokeiden ja vuosikymmenten aikana kertyneiden käyttäjäkokemusten perusteella potentiaalisesti vahvastikin terveysvaikutteinen. Sillä ei kuitenkaan ole tehty kliinisiä kokeita, mikä estää terveysalan ammattilaisia suosittelemasta sen käyttöä asiakkailleen. Ravintorenkaan toimitusjohtaja Kari Herttua on tietoinen tieteellisen tutkimustiedon tärkeydestä, ja on pyrkinyt saamaan tuotettaan kliiniseen testaukseen. Viimeisen vuoden aikana olen yrittänyt edesauttaa tutkimuksen järjestämistä Havupuu-uutteen terveysvaikutuksista kiinnostuneen tieteentekijän roolissa. Asiassa on lähestytty mm. Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta sekä useita yliopistoja, mutta toistaiseksi neuvotteluyhteyteen ei ole päästy.
Länsimaissa yleisistä sairauksista eniten pelkoa herättävät syöpätaudit. Vaikka hoidoissa on tapahtunut toisen maailmasodan jälkeen jonkinlaista kehitystä, Suomessa edelleen noin 40 % tautiin sairastuneista kuolee, ja monet selviävät vasta äärimmäisen raskaiden hoitojen jälkeen. Nykyisen tutkimustiedon valossa Havupuuuutejuoma saattaisi hyvin soveltua syöpäpotilaiden ravintolisäksi. Tätä tukee myös vuosien varrella kertynyt anekdoottinen todistusaineisto. Tarve tieteellisen tutkimuksen järjestämiselle on ilmeinen, mutta Suomen syöpäjärjestöjen ylilääkäri Matti Rautalahden tietojen mukaan Suomesta ei löydy tutkimusryhmää, jota Havupuu-uutejuoman mahdollisien syöpähoitoja tukevien vaikutusten tutkiminen kiinnostaisi. Tutkimusorganisaation etsiminen kuitenkin jatkuu sekä Suomessa että ulkomailla.
Tuomas Kaasalainen, FM (orgaaninen kemia)
045 6789894,
tkaasala@gmail.com
Kirjoittaja on valmistunut kemistiksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2008. Hän jatkoi tämän jälkeen runsaan vuoden Jyväskylän yliopiston terveystieteiden laitoksella väitöskirjaopiskelijana. Hän on erityisen kiinnostunut tutkimaan kansanparannusperinteessä käytettyjen kasvien parantavia vaikutuksia.
|
