|
Silmissä ja hengitysteissä tuntuu ärsytysoireita ja flunssa hyökkää kumman usein? Syynä voi olla asuintalon tai työpaikan rakenteisiin pesiytynyt kosteus ja home. Vaurio on korjattava pikaisesti ja perusteellisesti.
Yli puolessa suomalaisista rakennuksista arvioidaan olevan kosteusvaurioita. Korjausta odottaa täten jopa 600 000 kiinteistöä, niin pien kuin kerrostaloakin. Kosteus aiheuttaa väistämättä rakenteiden homehtumista, ellei vaurioita korjata ajoissa. Homeen tärvelemiä rakennuksia arvioidaan olevan maassammme yli 100 000. Näissä rakennuksissa asuu tai käy työssä yli puoli miljoonaa suomalaista- myös koululaisia ja päiväkotilapsia. Rakennusten aiheuttama homepölyalttius on ilmeinen vaara terveydelle.
Ongelmana tiiviys
Merkittävä osa kosteusvaurioista johtuu rakentamisen ja suunnittelun virheistä, esimerkiksi vääristä materiaaleista tai korjaus- ja huoltotöiden laiminlyönneistä. Myös rakennusten käyttäjät saattavat toimia ajattelemattomasti niin että hyvänkin talon rakenteisiin pääsee kosteutta.
Rakennuksen ikääntyminen asettaa käyttäjälle erityisvaatimuksia: materiaaleista on pidettävä yhä parempaa huolta ja ilmenevät viat on pikaisesti korjattava.
1970-luvun energiakriisi opetti rakentamaan entistä tiiviimpiä taloja. Tämä johti siihen, ettei huoneistoon saadakkaan riittävästi korvausilmaa - ei riitä että sitä tulee postiluukun kautta. Kun sisätilossa on alettu käyttää vettä yhä enemmän , sisäilman suhteellinen kosteus on lisääntynyt erityisesti kylpyhuoneissa ja saunatiloissa, mutta myös muualla huoneistoissa
Tasakatot olivat muotia 1970-luvulla. Niitä on vaikea pitää vuotamattomina. Yläpohjan kosteusvaurioit ovatkin tasakattojen hankalimpia ongelmia.
Suunnittelukukkaset kasvavat hometta
Hometalotautiin sairastuneiden asuntoa tutkittaessa on törmätty käsittämättömiin suunnitteluvirheisiin. Rakennuksesta on puuttunut räystäät, jolloin seiniä pitkin valuva sadevesi on kastellut ulkovaipan laudoituksen. Maakosteus on päässyt vahingoittamaan monen talon alimpia lautarivejä, kun sokkeli on jätetty liian matalaksi tai pihan vedet valuvat rakennusta kohti eivätkä siitä poispäin.
Hometalo syntyy myös siitä, ettei rakennuksen alla olevaa ryömintätilaa ole jätetty riittävän avonaiseksi ja tuuletus on puuttunut. Muutamissa viipalekouluissa homeen syynä on, että maaperän kosteus on päässyt suoraan puiseen lattiarakenteeseen. Vanhoissa rakennuksisa on kellaritiloista kunnostettu oleskelutiloja, saunoja ja kylpyhuoneita, joiden seinärakenteita on vaikea pitää kuivina. Maakosteus on vaurioittanut kuiviksi tarkoitteuja rakenteita erityisesti silloin, kun salaojitus on puuttunut tai se on ollut viallinen.
Monissa hometaloissa ei ole pidetty riittävän hyvää huolta kylpyhuoneiden laatoituksista ja kosteuseristykset ovat olleeet virheellisiä tai niitä ei ole ollut ollenkaan. Pesutiloista laatoituksen saumoista rakenteisiin tunkeutuva kosteus on vaurioittanut monen perheen kylpyhuoneet ja remonteista on paljastunut ongelmallisia kosteus- ja homevaurioita.
Rakenteiden home on peräisinluonnosta
Kostuttuaan rakenteet homehtuvat varsin pian, ellei niitä saaada kuivattua. Homeet viihtyvät niukoissakin oloissa. Yleensä ravintoa ja lämpöä on riittävästi, jotta kasvu voi alkaa ja kostea rakenne muodostaa hyvän kasvualustan.
Kosteusvaurioon pesivät mikrobit ovat peräisin luonnosta. Ne levittäytyvät rakenteiden pinnalle ja sisään. Itiöitä muodostuu runsaimmin silloin kun kosteus syystä tai toisesta muuttuu: mikrobit lähettävät itiöitään etsimään uusia kasvualustoja. Homeitöitä saattakin olla sisäilmassa eniten juuri silloin kun rakenteet kosteusvaurion jälkeen ovat satunnaisesti kuivat.
Kosteista rakenteista löydetään home- ja lahottajasieniä sekä bakteereja (sädesieniä). Näiden terveysvaikutuksia ei vielä tunneta riittävän hyvin. Tiedetään kuitenkin, että osa mikrobeista aiheutta allergisia oireita ja osa taas tuottaa silmiä, hengitysteitä ja ihoa ärsyttäviä aineenvaihduntatuottteita ja homemyrkkyä, mykotoksiineja.
Astmaa, nuhaa, ärsytysoireita
Sisäilmassa on aina jonkin verran homesienten itiöitä ja bakteereita. Kosteuden ja homeen vaurioittaman talon sisäilmassa voi kuitenkin olla mikrobeja selvästi tavallista enemmän. Niille altistuminen saattaa aiheuttaa oireita ja sairauksia. Kosteuden vaurioittamissa päiväkodeissa lapsilla on enemmän hengitystietulehduksia kuin terveissä rakennuksissa oleskelevilla. Lisäksi he ovat tavallista suuremmassa vaarassa sairastua astmaan.
Rakenteiden kosteus aiheuttaa talossa oleville silmien, ylempien hengitysteiden ja keuhkoputkien ärsytysoireita sekä hankalimmillaan yleisoireena kuumeilua. Työterveyslaitoksen alustavien tutkimusten mukaan näyttää siltä, että lähes puolet kosteus- ja homevauriotaloissa työskentelevistä valittaa edellä kuvattuja oireita. Noin 10 prosentille altistuneista kehittyy allerginen sairaus, astma tai nuha ja prosentille- kahdelle hometalotaudin vaikein muoto homepölykeuhko.
Valtaosalla altistuneista ärsytysoireet johtuvat joko suoranaisesti homeista ja bakteereista tai näistä vapautuvista aineenvaihduntatuotteista tai homemyrkyistä. Mikrobit äsyttävät silmien sidekalvoa ja turvottavat hengitysteiden limakalvoa, jolloin vaarana ovat virusten ja bakteerien aiheuttamat toistuvat tulehdussairaudet. Tämä selittänee kosteusvauriotalojen lasten toistuvat poskiontelo- ja keuhkoputkitulehdukset.
Ärsytysoireet loppuvat, kun oireileva siirtyy pois hometalosta. Homeille ja bakteereille herkistyminen aiheuttaa elinikäisen sairauden, allergian.
Sekä talo että oireiset tutkitaan
Kosteus- ja homevaurio ilmenee tyypillisesti rakenteissa näkyvistä homehtumisen merkeistä ja homeen hajusta tai maakellarin tuoksusta. Jos nämä merkit on havaittavissa ja rakennus aiheuttaa siellä oleville oiretta on vahva syy epäillä hometalotautia.
Kuntien terveystarkastajat tutkivat asuntojen kosteus- ja homevaurio-ongelmia. Työpaikoilla työterveyshuolto aloittaa yhdessä työsuojeluhenkilöstön kanssa asianmukaiset tutkimukset, kun kosteusvaurioita havaitaan. Kuopiossa, Lappeerannassa, Oulussa, Tampereella, Turussa ja Helsingissä aluetyöterveyslaitokset tekevät mittauksia mikrobien paljastamiseksi kosteuden vauriottamasta rakennuksesta.
Rakenteiden kosteus- ja homevaurio tulee korjata välittömästi. Terveystarkastajan käyntiä tai mikrobiologisia tutkimuksia ei pidä tarpeettomasti odotella. kosteusvaurion laajuus tulee arvioida ja remontti tehdä viivyttelemättä, asiantuntevasti ja kyllin kattavasti.
Mikrobiologisia tutkimuksia tehtäessä näytteet voi ottaa joko itse materiaalista tai sen pinnalta. Ilmanäytteen mikrobiologiset tutkimukset antavat usein negatiivisen tuloksen, mikä ei kuitenkaan sulje pois kosteus- ja homevaurion mahdollisuutta. Rakenteiden homekasvu ei aina ilmene ilmanäytteen kasvaneena itiöpitoisuutena.
Mahdolliset homeoireet tulisi tutkia ensisijaisesti terveyskeskuksissa tai työterveysasemilla. Jokaisessa terveyskeskuksessa tulisi olla ainakin yksi lääkäri, joka on perehtynyt kosteus- ja homevauriorakennusten aiheuttamiin terveysriskeihin. Työterveyshuollossa työpaikan lääkäri kerää esitiedot kosteusvaurioiselta työpaikalta ja pyytää tarvittaessa Työterveyslaitokselta lisätutkimuksia.
Rakennus on tutkittava samaan aikaan kuin oireiset ihmisetkin ja siitä saatavat tiedot on hyvä ottaa mukaan lääkärin vastaanotolle. Perusterveydenhuollossa tehtyjen tutkimusten jälkeen osa oireilevista joutuu jatkotutkimuksiin Keskussairaalaan tai Työterveyslaitokseeen. Astmaa homepölykeuhkoa epäitäessä oireilevan tulee ehdottomasti ohjata jatkotutkimuksiin.
Käypänä hoitona remontti
Hometalotaudin parasta hoitoa on rakennusten remontointi. Altistuminen voidaan ehkäistä vain siten, että kosteusvaurio korjataan ja homeiset materiaalit poistetaan. Valtiovalta on esittänyt, että tuleviksi vuosiksi varataan mittava määräraha julkisten rakennusten peruskorjauksiin. On ensiarvoisen tärkeää löytää myös yksityisten rakennusten kosteusvauriot, jotta ne päästään korjaamaan pikaisesti ja mahdollisimman kattavasti. Yksityisiin rakennuksiin kohdistuvaa tutkimusta ja niiden korjaamista tulee tukea valtion varoin. Koulujen ja päiväkotien korjaustyöt on asetettava julkisten rakennusten peruskorjaussuunnitelmissa muiden kunnostustöiden edelle.
Menossa on kosteushomevauriohavaintojen aallonharja. Tutkimustulokset antavat vastauksia vielä avoimiin kysymyksiin esimerkiksi homesienten terveysvaaroista. Homepölylle altistuminen ja siitä johtuvat sairaudet saadaan estetyksi, kun kosteuden, homeen viottamat rakenteet korjataan viivyttelemättä.
Luultavaa on, että vuosituhannen vaihteeseen mennessä peruskorjaustyöt saadaan hyvään vauhtiin ja kuntien terveysvalvonta ja perusterveydenhuolto ovat löytäneet oikeat menetelmät tutkia rakennusten kosteusvaurioita- ja hometalotaudin diagnoosikin varmistuu nykyistä vaivattomammin.
Kirjoittaja:
Kari Reijula
|
