Suomalaislapsista astmaa sairastaa 5-7 prosenttia. Lisäksi ajoittaisia astmankaltaisia oireita esiintyy noin 5-10 prosentilla lapsista. Astmaoireet alkavat valtaosalla lapsista ennen kouluikää.
Tyypillisiä astman oireita lapsilla ovat yskä, hengenahdistus, uloshengityksen vinkuminen ja limaneritys. Oireiden syynä on keuhkoputkien tulehtuminen ja ahtautuminen.
Lapsuusiän astma paranee usein, varsinkin jos kyseessä on pikkulapsena hengitysteiden virusinfektioiden yhteydessä esiintyvä oireilu eikä lapsella ole atooppista taipumusta. Astman muuttumista pitkäaikaissairaudeksi ennustaa lapsen allergia ja perinnöllinen alttius.
Pienten lasten astman diagnostisointi on ongelmallista. Alle 3-vuotias saa yleensä astmadiagnoosin jos hänellä on ollut 3-4 ahtauttavaa keuhkoputkentulehdusta vuodessa. Diagnoosi on varmempi, jos toisella tai molemmilla vanhemmilla on astma tai lapsella on todettu atooppinen ihottuma tai ruoka-allergia. Myös allerginen nuha ja hengityksen vinkuminen ilman flunssaa viittaavat astmaan.
Kaikki uloshengityksen vinkuminen ei kuitenkaan ole astmaa. Joillain pikkulapsilla on ainoastaan ohimenevä uloshengitysvaikeustaipumus.
Noin 20-30 prosentilla kaikista pikkulapsista esiintyy ensimmäisten elinvuosien aikana hengityksen vaikeutumista ainakin kerran tai kahdesti jonkin hengitystieinfektion yhteydessä.
Allergiataipumus selvitetään yleensä kaikilta lapsilta joilla epäillään astmaa. On tärkeä selvittää onko lapsi herkistynyt allergeeneille, joihin pystytään vaikuttamaan joko saneeraustoimin tai lääkityksellä.
Yli 3-vuotiaille voidaan jo tehdä myös keuhkojen toimintatutkimus, jolla pystytään selvittämään keuhkoputkien ahtautumista.
Lasten astman hoidon tavoitteet
Astman hoidossa pyritään turvaamaan lapsen normaali kasvu ja kehitys. Lapsen suorituskyky pyritään pitämään normaalina ja avaavan lääkkeen tarve mahdollisimman pienenä. Hoidossa on tärkeintä astmatulehduksen rauhoittaminen sekä oireita pahentavien tekijöiden hallitseminen.
Sisäänhengitettävät eli niinsanotut inhalaatiolääkkeet ovat tavanomaisilla annoksilla yleensä turvallisia ja hyvin siedettyjä. Suuret inhalaatiosteroidiannokset saattavat vaikuttaa kasvuun, mutta eivät kuitenkaan yleensä aikuispituuteen. Varmaa on, että hoitamaton astma on aina suurempi riski kasvulle ja kehitykselle kuin asianmukainen lääkitys.
Astmalapsen kodin pitäisi olla savuton ja lasta kannattaa totuttaa pienestä pitäen liikkumaan. Hyvä yleiskunto parantaa astmatasapainoa.
Lähde: Allergia- ja Astmaliitto
|
