Ensikotiin tulevista vauvoista joka neljäs on kokenut kehitystä haitannutta kaltoinkohtelua. Vauvan kaltoinkohtelu on aina hätämerkki vanhempien voimavarojen ja keinojen hiipumisesta, joka saattaa kärjistyä väkivallaksi vauvaa kohtaan. Usein taustalla ovat vanhempien pitkään jatkuneet vakavat ongelmat.
Vauvoilla on suurin riski joutua kaltoinkohdelluksi perheissä, joissa vanhemmilla on päihde- tai mielenterveysongelmia tai vanhemmat ovat itse lapsena kokeneet kaltoinkohtelua. Myös perheen huono sosiaalinen tilanne, raskauteen ja synnytykseen liittyvät ongelmat tai lapsen itkuisuus ovat riskitekijöitä.
Ensi- ja turvakotien liiton ensikotien kokemuksen mukaan vauvojen kaltoinkohtelu on yleensä hoidon laiminlyöntiä, mutta myös vauvan yksin jättämistä tai henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Vauvojen pahoinpitelyn yleisyydestä ei ole tarkkaa tietoa, mutta väkivallan aiheuttamien vammojen vuoksi sairaalahoitoa tarvitsevat kymmenet vauvat vuosittain.
Sairaaloista saatujen tietojen mukaan esimerkiksi Tampereen yliopistollisessa sairaalassa on vuosittain 10–20 vauvaa hoidettavana väkivallasta syntyneiden vaurioiden, kuten murtumien vuoksi. Turun yliopistollisessa sairaalassa tehdyn tutkimuksen mukaan pahoinpitelyepäilyt ovat kasvussa Varsinais-Suomessa; vuosien 2004 ja 2006 välillä kasvu oli lähes kolminkertainen. Sairaalahoitoa tarvitsevat vauvat ovat vain jäävuoren huippu. Tieto kaikkein pienimpiin lapsiin kohdistuvasta väkivallasta jää kodin seinien sisäpuolelle.
Kaltoinkohtelun tunnistaminen ehkäisee väkivaltaa
Kaltoinkohtelun tunnistaminen on ensimmäinen askel siihen, että tilanteeseen voidaan puuttua ja vauvaa sekä perhettä auttaa. Vauvan kaltoinkohtelun tunnistaminen on kuitenkin vaikeaa. Ensikotiinkin tullaan usein muista syistä, kuten esimerkiksi äidin puutteellisten arjen taitojen vuoksi ja vauvan kaltoinkohtelu tulee ilmi hoidon kuluessa.
Äitiys- ja lastenneuvoloiden terveydenhoitajat ovat avainasemassa tunnistamaan vauvaperheiden tuen tarpeen, kunhan heillä on mahdollisuus tavata perhettä riittävän usein. Avun tarve tulisi selvittää, jos äiti on alaikäinen, vanhemmilla päihde- tai mielenterveysongelmia tai sosiaalisissa taidoissa ja arjessa selviytymisessä on puutteita.
On erittäin tärkeää, että perheet saavat apua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Parhaimpaan tulokseen päästää, jos työskentely äidin ja perheen kanssa voidaan aloittaa jo raskausaikana tai viimeistään heti vauvan syntymän jälkeen. Vauvat tarvitsevat turvalliset olosuhteet, silloin, kun vanhemmat eivät yksin pysty turvaamaan vauvan riittävää hoitoa. Silloin tarvitaan ensikotien ympärivuorokautista tukea.
Ensikodissa ympärivuorokautista tukea
Ensikodissa vauva ja vanhemmat saavat ympärivuorokautista tukea. Ensikodissa puututaan perheen tilanteeseen, jos huomataan, että vauvan terveys ja turvallisuus vaarantuu. Tilanteita, joihin joudutaan puuttumaan, on monenlaisia. Vauva voi unohtua pitkiksi ajoiksi ilman valvontaa, vauvan riittävästä puhtaudesta ei huolehdita, vauvan itkuun ei vastata tai häntä käsitellään kovakouraisesti.
Vauvan ruokailuun liittyy usein haasteita. Ruoka voi olla liian kuumaa tai kylmää tai sitä tarjotaan liian vähän tai syötetään väkisin. Vanhempien oma tarvitsevuus näkyy niin, että vauvan tarpeet ohitetaan.
Kaltoin kohtelu näkyy vauvan kasvussa, motorisessa kehityksessä ja vuorovaikutustaidoissa. Vauva voi olla itkuinen, jäykkä ja vaikeasti tyynnyteltävissä tai liiankin hiljainen, totinen ja katsetta välttelevä. Vauva voi myös olla motorisilta taidoiltaan ikäisiään heikommin kehittynyt.
Vauvojen huono kohtelu johtuu usein tiedon puutteesta
Yleensä vanhemman ja vauvan suhteessa on useampia huolestuttavia merkkejä, joista herää epäily, että vauvaa on kohdeltu kaltoin. Ensikodissa vanhempia autetaan ja heitä ohjataan kädestä pitäen olemaan hyvässä vuorovaikutuksessa ja hoitamaan vauvojaan oikein. Usein vauvojen huonossa kohtelussa on kyse tiedon ja ymmärryksen puutteesta ja tilanne korjaantuu, kun siitä puhutaan ja vanhemmat saavat tarpeeksi tukea ja ohjausta.
Ensikodissa autetaan vauvaperheitä monella tavalla.
Ensikodissa hoito perustuu palvelusuunnitelmaan, joka on laadittu yhdessä asiakkaan, kotikunnan sosiaalityöntekijän, asiakkaan omaohjaan ja vastaavan ohjaajan kanssa. Suunnitelman toteutumista, vanhempi-lapsisuhdetta ja vanhemmuutta arvioidaan säännöllisesti. Erilaisilla ryhmillä ja arjen taitojen harjaannuttamisella tuetaan vanhempia normaaliin vauvaperheen arkeen. Tärkeänä ja haasteellisena tehtävänä ensikotityössä on toimivan vuorovaikutuksen rakentaminen lapsen ja vanhempien välille. Ennen ensikodista kotiutumista perheelle suunnitellaan tarvittavat jatkotukimuodot yhdessä perheen verkoston kanssa.
Lähde: Ensi- ja turvakotien liitto
|
