|
Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat Suomen väestön yleisimmin kipua aiheuttava ja eniten poissaoloon johtava pitkäaikaissairauksien ryhmä. 40%:lla yli 30-vuotiaista eli miljoonalla suomalaisella on jokin krooninen tuki- tai liikuntaelinsairaus. Tilapäisistä reumaattisista kivuista kärsii tai on kärsinyt viimeksi kuluneen kuukauden aikana yli 1,7 miljoonaa suomalaista ja lähes jokainen kokee joskus reumaattista kipua. Yksi yleisimmin käytetty hoitomuoto tuki- ja liikuntaelinongelmissa on hieronta.
Hieronta on vuosisatoja vanha hoitomenetelmä, ja se on pysynyt lähes muuttumattomana alkuajoista lähtien. Lääketieteellisen tiedon lisääntyminen on kuitenkin muovannut hierontaa tämän hetken tietoja vastaavaksi hoitomuodoksi. Hieronnan arvostus on eri aikoina vaihdellut lääkärien keskuudessa, mutta asiakkaiden keskuudessa se on aina ollut yhtä suosittu.
Koulutettu hieroja on terveydenhuollon ammattilainen
Suomessa terveydenhuollon henkilöstön koulutus ja ammatinharjoittaminen on säänneltyä ja valvottua. Terveydenhuollon ammatteja säätelevät laki ja asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä.
Koulutettu hieroja on nimikesuojattu terveydenhuoltoalan ammattihenkilö. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus myöntää ammattinimikkeen käyttöoikeuden hierojan ammattitutkinnon hyväksytysti suorittaneille henkilöille, sekä merkitsee koulutetun hierojan terveydenhuollon ammattihenkilöistä pitämäänsä rekisteriin.
Hieroja tutkii ja hoitaa
Hierojalle hakeudutaan yleisimmin tuki- ja liikuntaelinongelmissa. Yleisiä ovat myös käsiin ja jalkoihin heijastuvat kivut ja puutumiset. Hieroja on lihasperäisten ongelmien asiantuntija. Hän tekee hoitosuunnitelman asiakkaan kanssa käymänsä keskustelun, havainnoinnin ja käsin tutkimisen perusteella.
Hoitosuunnitelman avulla hieroja määrittelee hieronnan käsittelyalueen ja hierontaotteet sekä hoidon tarpeellisuuden ja sopivuuden. Hieroja pyrkii poistamaan asiakkaan kivut ja palauttamaan toimintakyvyn erilaisia hierontaotteita ja venytyksiä käyttämällä.
Hoidot tähtäävät toimintakyvyn ylläpitämiseen ja korjaamiseen sekä elämänlaadun parantamiseen. Tarvittaessa hierojalta saa ohjeet yksilölliseen lihasharjoitteluun, joka on olennainen osa ennalta ehkäisyä. Vastaanotolle tullaan yleensä ilman lääkärin lähetettä. Hierojan ammattitaitoon kuuluu itsenäisesti selvittää hoidon tarve ja menetelmät.
Hieroja tuntee ammattitaitonsa rajat
Kun hierojalle tulee asiakas, joka valittaa vaikkapa käden puutumista, hieroja tekee havaintoja nivelten liikkeiden puolieroista ja tutkii käsin lihasjännitykset sekä tekee tutkimustensa perusteella hoitosuunnitelman. Esimerkiksi niska-hartiaseudun lihasjännitykset aiheuttavat usein käden puutumista, mutta taustalla voi olla lukematon määrä muitakin ongelmia.
Käden puutumisoireita voi aiheuttaa esim. nikaman liikehäiriö tai jonkun sisäelimen kuten sydämen toimintahäiriö. Jos hierojalla on aihetta tutkimisensa perusteella epäillä, että ongelma ei ole lihasten kireydestä johtuva, hän ohjaa asiakkaansa eteenpäin.
Hieronta vähentää stressiä
Viimeaikaisten tutkimusten mukaan depressiosta on kehittymässä yleisin työkyvyttömyyden syy. Masennustilat tulevat maksamaan yhteiskunnalle miljardeja hoitokuluina ja tuotannon laskuna.
Hieronta vaikuttaa rentouttavasti kehoon sekä fyysisesti että psyykkisesti ja normalisoi myös unen laatua. Hierojalla on aikaa kuunnella asiakasta samalla kun fyysinen kosketus aktivoi mielihyvää tuottavaa hormonitoimintaa. Salassapitovelvollisuus takaa asiakkaan ja hierojan välisen luottamuksellisen suhteen.
Hieronnasta on tutkittua tietoa
Hieronnasta on olemassa lukuisia kotimaisia ja ulkomaisia tutkimuksia, joissa on selvitetty sen hoidollisen tehon ja vaikutusten perusteita.
Hierojien ammattitaito on ajan tasalla
Hierojat kiinnittävät jatkuvasti huomiota hoidon tasoon ja palveluun. Koulutettujen Hierojien Liitto kannustaa omalta osaltaan näitä tavoitteita järjestämällä vuosittain jäsenistölleen ammattitaitoa ylläpitäviä ja kehittäviä koulutustilaisuuksia ympäri Suomea. Se myös julkaisee lehteä, jonka artikkelit selvittelevät uusia terveydenhuoltoon liittyviä tutkimuksia ja niiden hyödyntämistä hoitotilanteissa.
Hierojakoulutus on uudistunut huomattavasti viime vuosina. Nykyään jokainen opiskelija, ennen kuin saa koulutetun hierojan nimikkeen käyttöönsä, suorittaa Opetushallituksen valvoman näyttökokeen. Siihen sisältyy sekä arvioitavia käytännön hierontatilanteita että teoriakokeita.
Koulutuksessa perehdytään hieronnan perusteiden ja menetelmien soveltamisen lisäksi anatomiaan, fysiologiaan, tautioppiin ja tuki- ja liikuntaelinsairauksiin.
Lisäksi hierojalle annetaan tietoutta sosiaali- ja terveydenhuollon perusteista, liikunta- ja terveystietoudesta, sekä käyttäytymis- ja yhteiskuntatieteellisistä aineista. Näin varmistetaan juuri se osaaminen, mitä hieroja hoitotyön ammattilaisena työssään tarvitsee.
Kaiken kaikkiaan hieronta on ihmisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä, ylläpitämistä ja korjaamista, sekä kipujen ehkäisyä ja helpottamista.
Koulutettujen
Hierojien Liitto ry
Toiminnanjohtaja
Timo Koskenranta
Puh./fax 06-417 7890
Puheenjohtaja
Martti Lahikainen
Puh. 0400 674 083
www.khl.fi
|
