Kaksi kolmesta apteekin asiakkaasta olisi kysyttäessä turvautunut lääkäriin viimeisen kolmen kuukauden aikana, ellei hänen käyttämäänsä itsehoitolääkettä olisi ollut saatavilla.
Itselääkinnällä saatu kymmenen prosentin lasku terveyskeskuskäynneissä säästäisi kunnille ja valtiolle hoitokuluina 63 miljoonaa euroa vuodessa. Itsehoitolääkkeellä sairauttaan tai oirettaan lääkärikäynnin sijaan hoitava työntekijä säästäisi työnantajalleen työterveyshuollon kustannuksissa noin 20 euroa hoitokerralta.
Jos harventuneet lääkärikäynnit vähentäisivät myös peruskorvattavia reseptejä kymmenen prosenttia, yhteiskunta säästäisi Kelan lääkekorvauksissa noin 32 miljoonaa euroa vuodessa.
Näihin tuloksiin päädyttiin Kuopion yliopistossa keväällä 2008 julkaistussa pro gradu -tutkielmassa (Minna Pappila, Itselääkinnän kustannukset ja säästöt potilaalle ja yhteiskunnalle, Kyselytutkimus apteekin asiakkaan lääkehoidon kustannuksista).
Itselääkintä pienentää työnantajan ja yhteiskunnan kustannuksia
Pro gradu -tutkielman mukaan yli puolet itsehoitolääkettä ostaneista vastaajista olisi mennyt lääkärin vastaanotolle, ellei olisi saanut tarvitsemaansa lääkettä ilman reseptiä. Kaksi kolmesta vastanneesta arvioi, että olisi käynyt lääkärissä viimeisen kolmen kuukauden aikana vähintään kerran, ellei tarvittavia itsehoitolääkkeitä olisi ollut saatavilla..
Kaksi kolmesta vastaajasta ilmoitti käyttäneensä viimeisen kolmen kuukauden aikana itsehoitolääkettä vähintään kerran lääkärikäynnin sijaan.
Itsehoitolääkkeiden tarkoituksenmukainen käyttö voi vähentää käyntejä terveyskeskuksessa ja lääkärissä, ja siten pienentää sairauden tai oireen hoidosta työnantajalle ja yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia. Jos työntekijä olisi esimerkiksi vuonna 2005 hoitanut sairauttaan tai oirettaan itsehoitolääkkeellä lääkärikäynnin sijaan, työnantaja olisi säästänyt työterveyshuollon kustannuksissa noin 20 euroa hoitokerralta. Tämän lisäksi työnantaja olisi säästänyt keskimäärin 23 euroa jokaiselta tunnilta, jonka työntekijä tekisi työtä, eikä olisi sairauden takia lääkärissä.
Jos itselääkinnällä voitaisiin vähentää käyntejä terveyskeskuksissa kymmenen prosenttia, kunnat ja valtio säästäisivät hoitokustannuksissa arvion mukaan vuodessa 63 miljoonaa euroa. Laskennallisesti tämä olisi vuonna 2005 vastannut 135 lääkärin ja 102 muun ammattihenkilön vuoden työaikaa.
Jos apteekista hankitut itsehoitolääkkeet vähentäisivät myös peruskorvattavien reseptien määrää kymmenen prosenttia eli noin 2 miljoonaa reseptiä vuodessa, Kelan maksamat lääkekorvaukset pienenisivät ja yhteiskunta säästäisi arvion mukaan vuodessa noin 32 miljoonaa euroa.
Euroopan maiden välillä on eroja itsehoitolääkkeiden valikoimassa. Jotta eurooppalaisilla olisi samanlaiset mahdollisuudet itsehoitoon, tulisi näitä eroja vähentää. Lääkeyrityksillä pitää olla mahdollisuus hakea valmisteelleen luokitusmuutosta siten, että päätös tehdään avointen ja tasapuolisten kriteerien perusteella.
Vastuullinen itsehoito perustuu valinnan vapauteen. Kaikki kansalaiset eivät välttämättä koe kykenevänsä itsehoitoon tai heillä ei ole siihen varaa. Potilailla tulee itsehoidon mahdollisuudesta huolimatta olla mahdollisuus käydä myös lääkärin vastaanotolla ja saada lääkemääräys tätä kautta.
Potilaalle on tärkeää saada riittävästi informaatiota valitessaan itsehoitovalmistetta. Apteekin henkilökunnan osaaminen on avainasemassa. Apteekissa tulee olla riittävästi tietoa itsehoitolääkkeistä, jotta potilas voidaan ohjata tarvittaessa lääkäriin. Toisaalta lääkepakkausten teksteillä, väreillä, kuvilla sekä lääkevalmisteiden nimillä pakkauksista voidaan tehdä kuluttajaystävällisiä ja edistää rationaalista lääkekäyttöä.
Lähde: Farmasian oppimiskeskus ry
|
