Leiraksen teettämän tuoreen tutkimuksen mukaan jopa kaksi kolmasosaa maamme ikäihmisistä on sitä mieltä, että he eivät saa arvoistaan kohtelua nyky-Suomessa. Yksinäisyyttä kokee ikäihmisistä noin joka neljäs.
Kuitenkin ikäihmistemme yleinen tyytyväisyys omaan elämäänsä on odotettua suurempaa. Keski-ikäisiä sen sijaan vanhuus pelottaa. Tämä käy ilmi Taloustutkimuksen heinäkuussa 2008 tekemästä ikäihmisten tyytyväisyyttä käsittelevästä tutkimuksesta.
Toteutetun tutkimuksen tavoitteena oli selvittää senioreiden näkemyksiä siitä, miten he todellisuudessa kokevat itseään kohdeltavan ja mitkä tekijät kuuluvat niin sanottuun hyvään elämään. Lisäksi haluttiin selvittää, mitä keski-ikäiset ajattelevat vanhuudesta.
Yllättävää on, etteivät tämän päivän keski-ikäiset usko hyvään vanhuuteen, vaan kokevat sen jopa pelottavana elämänvaiheena. Sen sijaan ikäihmiset itse kokevat elävänsä luultua onnellisempaa elämää. Siitä huolimatta yksinäisyys koskettaa joka neljättä yli 65-vuotiasta. Avun tarve on siis todellinen.
Tutkimuksen mukaan keski-ikäiset kuvittelevat maamme senioreiden voivan huonommin kuin tilanne todellisuudessa onkaan. Keski-ikäisistä noin viidennes ajattelee, että tämän päivän ikäihmiset eivät ole kovin tai lainkaan tyytyväisiä elämäänsä.
Tämä ei kuitenkaan vastaa lainkaan sitä, miten seniorit itse vastaavat kysymykseen tyytyväisyydestä. Tutkimuksessa seniorivastaajat antavat nimittäin erittäin hyviä arvosanoja omaa elämäänsä koskevista alueista, kuten kontakteista lähisukulaisiin ja ystäviin sekä omasta terveydentilastaan. Keskeisimpinä tekijöinä hyvän elämän kannalta sekä keski-ikäiset että seniorit mainitsevatkin useimmin juuri terveydentilan, taloudellisen tilanteen ja ystäväpiirin, joka korostui jopa enemmän kuin kontaktit lähisukulaisiin.
Yksinäisyyttä kokee joka neljäs yli 65-vuotias
Vaikka ikäihmisten tyytyväisyys omaan elämään onkin tutkimuksen mukaan odotettua suurempaa, tuntee kuitenkin lähes neljännes senioreista itsensä yksinäiseksi (vastaus arvolla 3–5). Lukujen valossa tämä tarkoittaa Suomessa noin 200 000 akuutisti apua tarvitsevaa yli 65-vuotiasta.
Selvästi huolestuneimpia ollaankin juuri vanhusten hoidon tasosta Suomessa. Tutkimukseen vastanneista senioreista noin 30 prosenttia arvioi, että vanhusten hoito ja eläminen Suomessa on tällä hetkellä järjestetty melko tai erittäin huonosti. Keski-ikäisistä näin arvioi 35 prosenttia. Vain kaksi prosenttia sekä keski-ikäisistä että senioreista piti hoitoa erittäin hyvin järjestettynä.
Näkemykset tulevaisuudesta ja hoidon kehittymisestä eivät myöskään näytä tutkimuksen mukaan kovin valoisilta. Jopa 40 prosenttia kaikista vastaajista mieltää vanhusten hoidon ja elämisen Suomessa olevan kehittymässä tulevaisuudessa melko tai erittäin kielteiseen suuntaan. Kysyttäessä mihin suuntaan vanhusten kohtelu on Suomessa mennyt, katsoo jopa 62 prosenttia vastaajista ikäihmisten kohtelun menneen viime vuosina huonompaan suuntaan. Enemmistö vastaajista myös kokee, että ikäihmisten mahdollisuutta vaikuttaa omaan elämäänsä ja päättää omista asioistaan ei yhteiskunnassa kunnioiteta riittävästi. Keski-ikäisistä tätä mieltä on 62 prosenttia ja senioreista 57 prosenttia.
Kaikista vastaajista kahden kolmasosan mielestä ikäihmiset eivät saa arvoistaan kohtelua. Sekä keski-ikäisistä että senioreista noin kahden viidesosan mielestä vanhuksia ja vanhuutta arvostetaan suomalaisessa yhteiskunnassa melko vähän tai sitä ei arvosteta lainkaan.
Lähde: Leiras
|
