Tilapäisen ja pitkäaikaisen unettomuuden vaikutukset koetaan lähes yhtä voimakkaina: elämänhalu vähenee, perhe-elämä kärsii ja työssä jaksaminen heikkenee.
Unettomuuden lääkehoito koetaan kuitenkin ongelmalliseksi perinteisiin unilääkkeisiin liittyvien haittavaikutusten vuoksi.
Unettomuudesta kärsii jo yli miljoona suomalaista. Vaiva on jopa kaksi kertaa yleisempi Suomessa kuin muissa Euroopan maissa. Leiraksen toteuttaman tutkimuksen mukaan tilapäisen ja pitkäaikaisen unettomuuden vaikutukset koetaan lähes yhtä voimakkaina. Unettomuus on elämää merkittävästi häiritsevä vaiva, eivätkä sen vaikutukset rajoitu vain nukkumiseen. Tutkimukseen osallistuneista jopa 75 % koki unettomuuden vähentävän elämänhalua. ”Unettomuus on pahimmillaan yksinäistä ja epätoivoista, kaiken elämänhalun karkottavaa. Tuntuu kuin en hallitsisi enää omaa elämääni. Unettomuus on kuin jatkuvaa painajaista”, 45-vuotias tutkimukseen osallistunut nainen kuvasi tunteitaan.
Unettomuuden vaikutukset ulottuvat yleensä myös vaivasta kärsivän lähimmäisiin. Yli 75 % koki vaivan häiritsevän merkittävästi perhe-elämää. Unettomuus heijastuu erityisesti arjen rutiineihin, joista väsyneenä jaksetaan tehdä vain välttämättömimmät askareet. Unettomuus rasittaa merkittävästi sosiaalisia suhteita, sillä säännöllistä vuorokausirytmiä tavoitellaan karsimalla vapaa-ajan menoja, kuten ystävien tapaamista. Unettomuudesta kärsivän elämä kaventuu usein unettomuuden ympärille, sillä hän pyrkii välttämään kaikkea, mikä voisi vaikuttaa negatiivisesti unen laatuun.
Työelämän aiheuttama kiire ja stressi unettomuuden syinä
Työelämän vaatimukset ovat lisääntyneet sekä vuorotyö ja epäsäännölliset työajat yleistyneet. Tämä on lisännyt henkistä kuormitusta. Vain 10 % tutkimukseen osallistuneista ei pitänyt stressiä ja kiirettä syynä unettomuuteensa.
Unettomuutta voidaan pitää koko kansaa koskettavana ongelmana, sillä voimavarojen väheneminen näkyy taloudellisina vaikutuksina, kuten työkyvyn heikkenemisestä johtuvina poissaoloina ja tapaturmina. Tutkimukseen osallistuneet arvioivat, että unettomuus heikentää työtehon puoleen normaalista ja aiheuttaa poissaoloja keskimäärin seitsemän päivää vuodessa. Työelämässä arvostetaan vahvuutta ja sitkeyttä, minkä vuoksi unettomuudesta on vaikea puhua. Apua tulisikin hakea heti, kun unettomuus alkaa häiritä arkea, sillä pitkäaikainen unettomuus voi lopulta johtaa täydelliseen uupumiseen ja jopa työelämästä pois jäämiseen.
Perinteisiin unilääkkeisiin liittyvien haittavaikutusten vuoksi unettomuuden lääkehoito koetaan usein ongelmalliseksi. Jopa 90 % unettomuudesta kärsivistä pelkäsi perinteisiin unilääkkeisiin liittyviä haittavaikutuksia sekä riippuvuuden kehittymistä.
Unettomuuden hoidossa tulisi aina huomioida vaivan taustalla olevat syyt ja räätälöidä hoito yksilöllisesti. Vaikka unettomuuden hoidon kulmakivenä ovat pitkään olleet perinteiset unilääkkeet, on niiden haittavaikutuksiin alettu kiinnittää enemmän huomiota. Ensimmäisenä uutena hoitoratkaisuna on tarjolla pitkävaikutteinen melatoniini. Sen teho perustuu kehon omien unta edistävien mekanismien hyödyntämiseen, jolloin perinteisten unilääkkeiden kaltaisia haittavaikutuksia ei ole.
Uusi verkkopalvelu tarjoaa mahdollisuuden kysyä unettomuudesta asiantuntijalääkäriltä
Avun hakeminen unettomuuteen koettiin haasteelliseksi. Kahdella kolmanneksella kyselyyn vastanneista oli suuri kynnys hakeutua lääkärin vastaanotolle. Tietoa unettomuudesta ja sen hoidosta on tarjolla Leiraksen uudessa verkkopalvelussa, jonka suunnittelussa on hyödynnetty tutkimuksen tuloksia. Kysy lääkäriltä -palstalla asiantuntijalääkäri vastaa unettomuutta koskeviin kysymyksiin. Verkkopalvelu löytyy osoitteesta www.tietoaunettomuudesta.fi .
Lähde: LEIRAS
|
