Sekä kehittyneissä että kehittyvissä maissa on paineita leikata julkisen terveydenhoidon kuluja, jotka nousevat jatkuvasti kroonisten tautien lisääntyessä.
Tuoreen kansainvälisen tutkimuksen mukaan terveydenhuollon painopiste siirtyykin jatkossa sairauksien hoidosta terveyden ylläpitämiseen. Yksilöiden on itse ryhdyttävä hoitamaan omaa terveyttään ja siten osallistuttava terveydenhuollon kulujen pienentämiseen.
Tutkimukseen The customisation of diagnosis, care and cure vastasi lähes 600 julkishallinnon ja terveysalan vaikuttajaa 20 maasta. Tämän lisäksi tutkimukseen syvähaastateltiin 200 alan vaikuttajaa 25 maasta Suomi mukaan lukien.
Tutkimuksen miltei 600 vastaajasta valtaosa pitää selvänä, että yksilöt voivat vaikuttaa eniten itse terveyteensä ja hoidon tuloksiin. Jopa 97 % on sitä mieltä, että potilaiden on otettava jossain määrin vastuuta liikalihavuuden, astman, diabeteksen ja sydäntautien kaltaisten kroonisten sairauksien hallinnasta. Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että yksilön vastuu kroonisten sairauksien hallinnasta on suuri.
Miltei kolme neljäsosaa vastaajista odottaa terveydenhuollon rahoituksen muuttuvan niin, että painopiste vaihtuu sairauksien hoidosta terveyden ylläpitämiseen pois sairaaloista, hoitokodeista ja lääkärien vastaanotoilta.
Terveydenhuolto on rakentunut vuosikymmenten aikana monimutkaiseksi ja säännellyksi järjestelmäksi, eikä siihen ole helppo tehdä muutoksia. Kroonisten tautien lisääntyminen ja väestön ikääntyminen merkitsevät sitä, että nykyinen hoitojärjestelmä käy pian liian kalliiksi. Hoitoa ja sen kuluja on mahdotonta hallita kokonaisvaltaisesti ilman potilaan mukanaoloa. Suomessa muun muassa työterveyshuolto ja koululaitos ovat avainasemassa asenteiden muuttamisessa sekä terveydenhuoltojärjestelmän muutoksessa kohti suurempaa yksilön vastuuta.
Suomi on samojen ongelmien edessä kuin muu maailma. Terveydenhuollossa on luovuttava järjestelmän osien optimoinnista ja katsottava kokonaiskuvaa. Varoja on siirrettävä ennaltaehkäisyyn ja hyvinvoinnin edistämiseen, vaikka siitä saatavaa hyötyä onkin vaikea mitata lyhyellä aikavälillä. Järjestelmän muutos taas vaatii yhteistä tahtoa, jota eri eturyhmien on vaikea löytää.
Tiedon puute tai vaikeus esteenä
Jotta yksilöt voivat ottaa vastuuta terveydestään, heidän on saatava tietoa ja ymmärrettävä sitä. Vastaajista kuitenkin jopa 76 % oli sitä mieltä, että tiedon puute vaikeuttaa oman terveyden hallintaa. 74 % uskoo, etteivät potilaat ymmärrä saatavilla olevaa tietoa. Internetin, sosiaalisen media ja mobiiliviestinnän yleistymisen sekä terveydenhuollon tietoteknistymisen odotetaan helpottavan tilannetta.
Tällä hetkellä terveydenhuollon järjestelmät koetaan potilaiden kannalta hankaliksi: potilaita hoidetaan eri paikoissa, mutta tieto ei siirry sujuvasti niiden välillä. Tämä johtaa tehottomuuteen, varojen tuhlaukseen, hoidon tason alenemiseen, odotusaikojen pidentymiseen ja siten potilaiden tyytymättömyyteen. Tutkimukseen vastanneista 71 % uskoi terveydenhuoltojärjestelmänsä tehostuvan, mikäli potilailla olisi pääsy sähköiseen hoitokertomukseensa.
Vaikka monet terveydenhuoltojärjestelmät sanovat tarjoavansa potilaisiin keskittyvää hoitoa, tutkimuksen mukaan maailmalla on vain joitakin saarekkeita, joissa tämä pitää paikkansa. Parhaat tulokset saavutetaan maissa, joissa julkishallinto edistää innovaatioita ja yhteistyötä sekä poikkihallinnollisesti että julkisen ja yksityisen sektorin välillä.
Terveydenhuollon on käännettävä katseensa sisältä ulos, ja tämä vaatii työtä kaikilla osa-alueilla: informaatiojärjestelmien muokkaamista, lääkäri-potilas-suhteiden ja vastuiden työstämistä sekä ehkä vaikeimpana alueena omien lujaan iskostuneiden tottumusten ja perinteiden muuttamista.
Lähde: PricewaterhouseCoopers Oy
|
