Eturauhasen syövän hoidot ovat kehittyneet jatkuvasti: Suomessakin on käytössä leikkausrobotteja, sädehoidossa tietokoneohjattu kohdistaminen vähentää kudosvaurioita ja lääkehoitojen tutkimukseen panostetaan nyt paljon.
Silti eturauhasen syövän hoidossa on vielä paljon avonaisia kysymyksiä eikä mikään hoito ole noussut ylitse muiden.
Suurin avoin kysymys liittyy taudin luonteeseen. Jos tauti on hyvänlaatuinen ja potilas iäkäs, voi riittää seuranta. Ärhäkkänä eturauhasen syöpä on nopeasti etenevä, tappava sairaus ja vaatii leikkaus-, säde- tai lääkehoidon tai niiden yhdistelmän.
Avoinna on myös kysymys eturauhasen syövän seulontaohjelmasta.
Eturauhasen syövän ilmaantuvuus on Suomessa Euroopan korkeimpia. Vuonna 2008 eturauhasen syöpään sairastui 4 200 miestä ja siihen menehtyi 800 miestä.
Sairauden ennuste on erittäin hyvä: viiden vuoden kuluttua sairastumisesta 92 prosenttia miehistä on elossa. Valtaosa, yli 60 prosenttia, syövistä löytyy paikallisena. Suomessa onkin Pohjoismaiden alhaisin kuolleisuus eturauhasen syövässä.
Maaliskuussa 2009 julkaistu eurooppalainen seulontatutkimus todisti, että PSA -seulonta vähentää eturauhassyöpäkuolleisuutta, mikä on edellytys seulontaohjelman aloittamiselle. Seulonnassa todetaan kuitenkin paljon sellaisia syöpiä, joita ei tarvitsisi aktiivisesti hoitaa. Tutkimus kesti yhdeksän vuotta ja siihen osallistui yli 160 000 miestä, joista suomalaisia 80 000.
Syöpäsäätiön kutsusymposiumi Tuusulassa kerää yhteen yli sata suomalaisen eturauhassyövän asiantuntijaa. Heidän keskusteluidensa yksi teema on linjata, mitä tähän asti saatu tutkimustieto merkitsee käytännössä sekä hoitojen että seulonnan suhteen.
Syöpäsäätiö on muutaman viime vuoden aikana voimakkaasti panostanut suurapurahoilla mm. eturauhasen syövän diagnostiikan kehittämiseen ja hormonihoidoille vastustuskykyisten eturauhasen syöpien tutkimukseen. Syöpäsäätiö on myös rahoittanut seulontatutkimusta.
Koska PSA -testauksen kautta löytyy paljon syöpiä, jotka eivät kehity tappaviksi miehen elossaoloaikana, yksi ratkaisu on seuranta. Viime vuosina on paljon puhuttu ns. aktiivisesta seurannasta, jossa ryhdytään kajoavaan hoitoon vasta sitten, kun syöpä lähtee etenemään, mutta kuitenkin ennen kuin se ehtii levitä.
Kun kyse on syövästä, epävarmuuden sieto on alentunut. Sairauden pelottava maine voi houkuttaa hoitoihin, jotka ovat liiankin rankkoja. Siksi myös seulonnan ja hoitojen psykososiaalisiin vaikutuksiin ja elämänlaatuun kohdistuu tulevaisuudessa yhä enemmän tutkimusta.
Lähde: Syöpäjärjestöt
|
